Sähköntuotanto ja -kulutus Suomessa voivat vuosikymmenessä kaksinkertaistua
nykytasosta. Mitä lähemmäs tuotanto ja kulutus sijoittuvat toisiaan, sitä pienempiä
verkkovahvistuksia kasvu vaatii. Tämän takia esimerkiksi monet datakeskukset
kannattaisi sijoittaa lähelle tuulivoimatuotantoa.
Sähköä pitää joka hetki tuottaa yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Yhtälö on yksinkertainen, mutta sen ratkaisukaava monimutkainen.
Sähköomavaraisuus on termi, joka esiintyy aika ajoin mediassa. Mitä sillä tarkoitetaan? Mitä puolestaan tarkoittaa teho-omavaraisuus? Näihin kysymyksiin vastaa Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
Siirtymä uusiutuviin energialähteisiin näkyy entistä puhtaampana sähköntuotantona.
Kasvavan tuotannon ansiosta Suomella on edellytykset saavuttaa sähkön omavaraisuus vuositasolla tänä vuonna ja siirtyä jatkossa sähkön nettoviejäksi.
Merituulihankkeet ovat valtavia, nimellisteholtaan suurimpia voimalaitoshankkeita, joita Suomeen on koskaan suunniteltu. Samalla ne tuovat uudenlaisia haasteita sähköjärjestelmälle ja kantaverkon suunnittelulle.
Euroopan komission laatima verkkosääntö Network Code for Emergency and Restoration, eli NC ER on luotu ehkäisemään häiriötilanteiden laajeneminen ja
pysäyttämään sellaisen eteneminen suurhäiriöksi sekä varmistamaan järjestelmän nopea palauttaminen normaalitilaan.
Uuden sähköjärjestelmän keskeinen ero vanhaan on tuotannon sääriippuvuus.
Sähkö on välttämätön osa arkipäivää. Valtakunnallinen sähkövoimajärjestelmä on Suomen laajin ja yksi tärkeimpiä infrastruktuureita. Oheisessa piirroskuvassa on havainnollistettu, kuinka sähkö kulkee.
Markkinoita pitää kehittää uusien tarpeiden mukaisesti, kun sähköjärjestelmä muuttuu ja siirtyy koko energiajärjestelmän keskiöön.
Energia-alaa on pidetty perinteisesti
hyvin loivaliikkeisenä alana, jossa
muutokset ovat hitaita. Maailma on
kuitenkin muuttunut kiivastahtisemmaksi
ja nopeat muutokset ovat mahdollisia.
