Eurooppalainen asetus siirtokapasiteetin jakamisesta ja ylikuormituksen hallinnasta edellyttää alueellisesti koordinoitua siirtokapasiteetin laskentaa. Laskenta tulee sääntelyviranomaisten päätöksen mukaan toteuttaa Pohjoismaissa siirtoihin perustuvalla Flow based -laskentamenetelmällä. Näillä näkymin sen ja nykyisin käytössä olevan Net Transmission Capacity (NTC) -laskentamenetelmän vuoden mittainen rinnakkaisajo aloitetaan keväällä 2021. Rinnakkaisajon tarkoituksena on varmistua siitä, että uusi laskentamalli on vähintään yhtä tehokas kuin nykyinen NTC-malli.

– Siirtoihin perustuva kapasiteetin laskenta eli niin sanottu Flow based -menetelmä otetaan ensin käyttöön vuorokausimarkkinoille. Myöhemmin se on tarkoitus ottaa käyttöön myös päivän sisäisille markkinoille ja pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen (Forward Capacity Allocation), sanoo Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen.

Vähemmän rajoituksia sähkön siirrolle

Rinnakkaisajon aikana Flow based -laskennan tuloksia on tarkoitus verrata nykyisen menetelmän tuloksiin ja analysoida saavutettavia hyötyjä. Flow based -laskennan eduista voidaan puhua vasta yleisellä tasolla, koska sen toteutus on kesken, eikä täysin luotettavia tuloksia ole vielä käytössä. Siirtoihin perustuva laskenta ottaa verkon kriittisten komponenttien asettamat rajoitteet paremmin huomioon alueiden välisessä sähkökaupassa ja on siinä suhteessa nykyisin käytössä olevaa laskentaa tehokkaampi.

– Uusi malli huomioi samanaikaisesti eri alueiden väliset sähkönsiirrot ja antaa siirtokapasiteettia silmukoiduissa verkoissa sinne, missä siitä on suurin kansantaloudellinen hyöty, kertoo Kaukonen.

Flow based -laskentamenetelmä on monimutkainen kokonaisuus, jossa järjestelmän laskentatietojen läpinäkyvyys suhteessa kantaverkkoyhtiöiden toimintaa ohjaaviin turvallisuusvaatimuksiin hakee vielä lopullista muotoaan. Lisäksi on selvitettävä, miten vuorokausimarkkinoiden Flow based -laskenta vaikuttaa päivän sisäisten markkinoiden toimintaan.

– Sähkömarkkinoilla siirtosuunta kulkee perinteisesti halvalta kalliille markkina-alueelle. Flow based -laskennassa voi mahdollisesti muodostua tilanne, jossa siirtosuunta onkin päinvastainen. Tämän voi aiheuttaa se, että suurin siirtokapasiteetista saavutettava kansan-taloudellinen hyöty toteutuu jossain muualla, Kaukonen toteaa.

Simulaatiodataa tarvitaan valmistautumisen tueksi

Metsäteollisuusyhtiö UPM:n Energiamarkkina-analyysin vetäjä Matias Kinnunen sekä Data Scientist Jyri Salpakari vahvistavat, että Flow based -laskenta on tuomassa isoja muutoksia sähkömarkkinoille. Datan vähyys kuitenkin viivästyttää valmistautumista.

– Pohjoismaissa vesivoima on merkittävässä roolissa, ja sen tuotanto voi vaihdella huomattavasti vuosien välillä sekä vuoden sisällä. Siksi simulaatiodatalle olisi täällä enemmän tarvetta kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Salpakari sanoo.

Lisäksi kriittisten verkkoelementtien julkaisemisen osalta eri Pohjoismaissa on ilmennyt ristiriitoja kansallisen lainsäädännön kanssa. Sidosryhmien huolena on, että julkaistava informaatio ei ole käyttökelpoista, mikäli sitä ei pystytä yhdistämään verkon topologiaan.

Flow based -laskenta voi vaikeuttaa hintojen ennustamista, koska epäintuitiivisten eli kalliilta halvalle tapahtuvien virtausten mallintaminen on hankalaa. Epävarmuuden lisääntyminen aiheuttaa riskin siitä, että toimijoita siirtyy pois markkinoilta.

– Flow based -laskennan tarpeellisuus ja hyödyt pitää pystyä osoittamaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Meille on tärkeää, että markkinainformaatio on läpinäkyvää, tarkkaa ja selkeää sekä markkinatoimijoiden saatavilla niin pian kuin mahdollista, korostaa Kinnunen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *