Search
Close this search box.

Havupuiden viljely täydentää voimalinjamaiden käyttöä

Jaa
Heikki Puputti on kuusifarmari, joka viljelee puita Eurassa, Köyliössä ja Säkylässä. Osa Puputin puista ja koristehavuista kasvaa myyntikuntoon Olkiluotoon kulkevien voimalinjojen alla.

Linjoja kulkee tällä alueella kaksi rinnakkain, joten se on aika julman kokoinen linjaus metsien keskellä. Minulle tuli sitten mieleen, että voisinko hyödyntää niiden alle jäävää tilaa jollain tavalla. Ja kyllä siellä kuusi oikein hyvin kasvaa, Havupuu Heikki Puputti Oy:n yrittäjä Heikki Puputti kertoo.

Puputti aloitti viljelyn ensin kokeiluluontoisesti toisen maanomistajan tarjoamalla kolmen hehtaarin alueella Köyliössä. Nyt Puputin yrityksellä on linjojen alla jo kymmenen hehtaaria vuokrattua viljelymaata muiden viljelysten lisäksi.

Voimalinjat asettavat rajoituksia puiden kasvattamiselle, vaikka muuten viljely sujuu lähes samalla tavalla kuin muuallakin.

– Fingridiltä tuli hyvin selkeät ohjeet ja kriteerit, mitä linjan alla saa tehdä ja mitä ei. Kolme-neljä metriä korkeat puut kaadetaan, jolloin ne eivät kasva liian lähelle linjoja.

Rajoituksia on esimerkiksi maansiirtojen osalta, koska linjojen alla on paljon maadoituskaapeleita, Puputti kertoo.

Hän sanookin olevansa todella tyytyväinen ratkaisuunsa lisätä viljelyalaansa voimalinja-alueille. Uutta viljelyalaa on erityisesti Satakunnassa vaikea löytää, kun kaikki hyvät alueet on jo otettu peltokäyttöön. Lisääkin alueita hän voisi mielellään ottaa linjojen alta.

Lajike maaperän mukaan

Valtaosa Satakunnan linjapohjista on karua ja kivikkoista maata. Niillä ei sen vuoksi pysty viljelemään ollenkaan, ja joiltakin osin olosuhteet sopivat vain pienkasvustolle. Tällaisilla alueilla Puputilla kasvaa leikkohavuja, jotka tarvitsevat vain pienen tilan juurilleen.

– Leikkohavut myös vaativat hyvin vähän hoitotöitä, joten niitä voi kasvattaa hankalammillakin alueilla. Joulukuusia taas pitää hoitaa ympäri vuoden, joten niiden luo pitää päästä suhteellisen helposti.

Linjoja varten rakennetaan aina huoltoteitä, jotka helpottavat linjojen huollon lisäksi myös viljelijöiden kulkua alueella.

Erityisesti Puputti arvostaa sitä, että energiayhtiö näkee viljelytoiminnan arvokkaana lisäetuna ja siksi se toimii viljelyalueilla varovaisesti.

– Yhtään puuta ei ole huoltotöiden yhteydessä kaadettu, taitavia miehiä siellä liikkuu. Jos johonkin on joskus vahingossa osuttu, heti he ovat minuun ottaneet yhteyttä, Puputti kiittelee.

Heikki Puputilla on linjojen alla jo kymmenen hehtaaria vuokrattua viljelymaata.

Maanomistajille lisää rohkeutta

Puputti toteaa, että metsiä halkovien linjojen alustaa on hyvä hyödyntää, koska se parantaa viljelymahdollisuuksien lisäksi luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Kuusiviljelmä on kauniimpi silmälle, kuin karu ja hoitamaton linjan pohja.

– Monet maanomistajat arastelevat turhaan linja-alueensa vuokraamista viljelykäyttöön. Koetaan, että siitä ei juuri hyödy taloudellisesti ja sopimusajat ovat kuusen hitaan kasvun vuoksi pitkiä, jopa 15 vuotta. Kuitenkin sähkölinjat tulevat olemaan paikallaan ainakin 50 vuotta, ja se on täysin hyödynnettävissä olevaa aluetta rakentamisen jälkeenkin, Puputti toteaa ja jatkaa:

– Minä näkisin sen niin, että vaikka maata vuokraamalla ei ansaitse kuin ehkä joulukuusen vuodessa, viljelijät kuitenkin pitävät omistajien maista hyvää huolta ja niille saadaan näin arvokasta lisäkäyttöä. Myös sähköyhtiö hyötyy, kun heillä ei ole niin paljon raivaamista kuin hoitamattomilla alueilla. •

Lue lisää: www.fingrid.fi/kantaverkko/maankaytto-ja-ymparisto/

Luonnontuotteiden ideakortti

Voimajohtoaukea sopii erinomaisesti erilaisten luonnonraaka-aineiden viljelyyn. Esimerkiksi kuusenkerkästä ja katajanmarjoista loihditaan tällä hetkellä juomia ja ruokia, leikkohavusta taas kransseja ja köynnöksiä.

Kuusenkerkkä

  • vaaleanvihreä ja pehmeä kuusen nuori verso
  • kerätään alkukesän aikana elintarvikkeiden, lisäravinteiden
    ja hyvinvointituotteiden raaka-aineeksi
  • Suomessa kerätään noin 15 000 kiloa vuodessa.

Kataja

  • katajanmarjaa käytetään alkoholijuomien ja elintarvikkeiden maustamiseen
  • marjat kerätään kypsinä ja sinisenmustina syksyllä
  • katajanversot ovat uusia vuosikasvaimia, ne kerätään loppukesällä
  • versoja käytetään hyvinvointituotteisiin, teeaineksina, siirappiin ja uutejuomiin.

Leikkohavut

  • leikataan esim. johtoaukeilla kasvavista taimikoista tai viljelmiltä
  • käytetään kransseihin ja köynnöksiin
  • kotimaisia leikkohavuja on vähän tarjolla, useimmiten niitä tuodaan Suomeen Tanskasta

Lisää ideoita voimajohtoalueen hyödyntämiseen maanomistajan ideakorteista: www.fingrid.fi/ideakortit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *