Heidi Oja ja Max Isaksson kertovat, että risteämä muodostuu, kun maanomistaja haluaa esimerkiksi kaivaa ojan tai raivata peltoa voimajohdon alta.

”Samaan tapaan risteämä syntyy myös tien tai pysäköintialueen rakentamisesta, ilmajohdoista ja valaistuksesta, mikäli alueella on voimajohtoja. Risteämällä tarkoitetaan kaikkea toimintaa tai tapahtumia voimajohdon läheisyydessä”, he kuvailevat.

Risteämälausunto tarvitaan, jotta alueelle suunniteltu hanke voidaan toteuttaa turvallisesti.

”Näin varmistetaan myös se, että sähkön siirto ei häiriinny. Lausunnolla ei sinänsä hyväksytä tai hylätä suunnitelmia, vaan sillä annetaan asianmukaiset reunaehdot rakentamiselle tai tapahtumalle”, Max Isaksson summa.

Lausuntopyynnön voi tehdä sähköpostilla, kirjeellä tai Fingridin karttapalvelun kautta – ja pirauttaa voi aina myös, kaksikko rohkaisee.

Korkea toteutumisprosentti

Risteämälausunto annetaan aina kirjallisena. Mukana tulee kartta, johon voimajohdot ja rakennuskohde on merkitty. Risteämälausunnossa annetaan ohjeistus, jossa kerrotaan, mihin ja miten kohde voidaan turvallisesti rakentaa. Nykyisellään lähes kaikki risteämäkohteet pystytään toteuttamaan, kunhan suunnitelmaa hienosäädetään ja varmistetaan, että suojaetäisyydet ovat oikeat.

Miksi sitten lausuntoja tarvitaan koko ajan enemmän? – Oja ja Isaksson listaavat useammankin syyn: ensinnäkin voimajohtojen määrät ovat lisääntyneet.

”Suunnitelmien mukaan määrät tulevat lisääntymään voimakkaasti myös tulevaisuudessa”, Heidi Oja toteaa.

Ja mitä enemmän vahvistetaan verkkoa, sitä suuremmat ovat maasulkuvirrat ja maadoitusjännitteet. Tämän johdosta risteämien ja voimajohtojen yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää.

Maakaapelit tulevat!

Heidi Oja ja Max Isaksson toteavat, että myrskyvahinkojen pienentämiseen tähtäävät alan toimijat muuttavat nyt kiivaasti ilmajohtoja maakaapeleiksi, myös Fingridin johtojen läheisyydessä.

”Nykyisin kaikki risteävät ilmajohdot muutetaan maakaapeleiksi myös omien voimajohtojemme rakentamisen helpottamiseksi”, Heidi Oja toteaa.

Toimintaa kentällä lisää sekin, että uusien liityntäasemien läheisyyteen rakennetaan runsaasti kaapeliyhteyksiä muun muassa tuulivoiman tuotannon lisääntymisen johdosta.

Kaksikon mukaan risteämälausunto kannattaa pyytää hyvissä ajoin ennen rakennustöiden alkamista – ja pääsääntöisesti pyynnöt tulevatkin ajoissa. Noin kerran kuussa tulee kuitenkin vastaan tilanne, jolloin soitellaan työkoneen kopista, että pääsisikö jo kaivamaan.

”Tällaisiin kiiretilanteisiin pyrimme vastaamaan erittäin nopeasti ja olemme tässä onnistuneetkin varsin hyvin”, Oja ja Isaksson toteavat.

Simppelissä tapauksessa lausunto voi syntyä päivässä, mutta jos tietoa pitää ennen lausunnon laatimista kerätä eri tahoilta, aikaa voi mennä viikkojakin.

Monipuolista tiimityötä

Heidi Oja ja Max Isaksson ovat laatineet lausuntoja jo vuodesta 2007, joten osaamista ja kokemusta riittää vastata myös laajoihin ja polveileviin pyyntöihin. Yksin he eivät kuitenkaan koko show’ta pyöritä: apuna on tällä hetkellä määräaikainen suunnittelija ja kaksi osa-aikaista harjoittelijaa.

”Meillä on jo kauan ollut remmissä mukana korkeakouluopiskelijoita, joiden vastuulla ovat muun muassa kartat”, Heidi Oja kertoo.

Vankkaa tukea tulee myös Fingridin omalta alueorganisaatiolta.

”Eri alueiden voimajohtoasiantuntijat ovat viime kädessä niitä, jotka ovat eniten yhteydessä asiakkaaseen”, Oja jatkaa.

”Myös vikavirtalaskijat, johtoreittien suunnittelijat ja johtohankkeiden projektipäälliköt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *