- Saako aurinkopaneeleilla katettua jäähdytyksen kuluttaman sähkön?
Tämä riippuu hyvin paljon kiinteistöstä. Omakotitalossa, jossa katolle ei tule varjostuksia ja sopivasti suunnattua kattopintaa on paljon, aurinkosähkö tuottaa helposti enemmän sähköä kuin sitä kesäaikaan kuluu – viilennys mukaan lukien.
Sen sijaan korkeissa kerrostaloissa, joissa jäähdytystarve on suuri ja paneeleille soveltuva pinta-ala pieni, aurinkosähköllä saadaan katettua vain osa jäähdytyksen sähkönkulutuksesta. Julkisivuun asennetut paneelit parantavat rakennuksen aurinkosähköpotentiaalia. - Miten jäähdytys hoidetaan esimerkiksi konesaleissa?
Jäähdytys voi kuluttaa noin neljänneksen koko konesalin kuluttamasta sähköstä. Suomessa on hyvät mahdollisuudet käyttää konesaleissa vapaajäähdytystä, jossa jäähdytysenergia otetaan kylmästä ulkoilmasta, vesistöstä tai maaperästä ja siirretään ilman kompressoria jäähdytettävään kohteeseen yleensä jäähdytysveden välityksellä. Silloin, kun vapaajäähdytys ei riitä, jäähdytykseen käytetään apuna yleensä kompressorilla toimivaa jäähdytyslaitetta, mikä kuluttaa sähköä vapaajäähdytystä enemmän.
Yksi hyvä mahdollisuus on kaukojäähdytys, jos konesali sijaitsee kaukokylmäverkon läheisyydessä. Kaukokylmässä hukkalämpö voidaan yleensä siirtää hyödyksi kaukolämpöverkkoon, mikä tekee kokonaisuudesta hyvin energiatehokkaan. - Mitä omakotitalon viilennys maksaa?
Koko kesän sähkönkulutus viilennykseen ilmalämpöpumpulla on omakotitalossa 100–500 kWh:n luokkaa. Jos sähkön hinta on 15 senttiä kilowattitunnilta, omakotitalon viilennys ilmalämpöpumpulla maksaa 15–75 euroa kesässä laitteen tehon, viilennystavan ja viilennettävien tilojen mukaan. - Koska jäähdyttäminen ei tunnu kalliilta, kannattaako helteellä mieluummin viilentää kuin kärsiä kuumuudesta?
Viilennyksessä kannattaa käyttää malttia. Ilmalämpöpumpun ilmankosteutta pienentävän vaikutuksen ansiosta monelle 24–25 asteen sisälämpötila tuntuu hellesäillä jo sopivalta.
Jäähdytyksen sähkönkulutus kokonaisuudessaan – palvelusektori mukaan lukien – on Suomessakin merkittävä, ja sen energiatehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi lämpöpumppuja hyödyntämällä olisi mahdollista käyttää hyödyksi paljon nykyistä suurempi osa jäähdytyksessä syntyvästä hukkalämmöstä. Tähän onkin kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota.
Jaa
