Pientalot muodostavat yhteisvaikutukseltaan merkittävän ryhmän maamme energiataloudessa. Näin energiamurroksen aikana puhutaan usein sähköpulasta ja sähkön ylituotannosta. Pientaloasukkaat ovatkin keskeisessä roolissa uudistuvilla sähkömarkkinoilla, kun tavoitteena on sähkönkäytön järkevä säätely.
Kantaverkkoyhtiöllä toiminnan perusta on hieman erilainen kuin monilla muilla yrityksillä. Kehitystyön tavoitteena ei välttämättä ole markkinaosuuden kasvattaminen tai reipas tuotelanseeraus. Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettu raha ei myöskään aina tuota taloudellista hyötyä samalla tilikaudella. On kuitenkin tärkeää tehdä myös pitkäjänteistä kehitystyötä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin tavoitteena on lisätä kuluttajien mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille. Ohjenuorana toimii eurooppalainen lainsäädäntö ja EU:n julkaisema Puhtaan energian paketti. Kuluttajien aktivoitumisen esteitä on ryhdytty purkamaan monin tavoin – Suomi on tässä edelläkävijä.
Sähkömarkkinoiden uudistuminen on mahdollisuus sekä markkinatoimijoille että kuluttajille. Siirtymävaihe tuo kuitenkin tullessaan uudistuspaineita ja epävarmuutta molemmille, kun ryhdytään puhumaan kaksisuuntaisen sähköjärjestelmän tuotteista, energiayhteisöjen säännöksistä ja energian varastoinnista.
Fingridin strategiset hankkeet vahvistavat yhtiön tavoitetta pysyä ketteränä energiamarkkinoiden murroksessa ja taata luotettavasti sähköjärjestelmän toimivuus. Uusilla, nopeilla 5–10 vuoden aikaikkunan investointiloikilla Fingrid haluaa tarttua ennakoivasti maapallon puhdistamisprojektin haasteisiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmä on julkaissut väliraportin. Sen pääviesti on, että kuluttaja saa jatkossa enemmän osallistumismahdollisuuksia sähkömarkkinoilla ja voi vaikuttaa aiempaa enemmän sähkölaskuunsa. Älykäs sähköjärjestelmä tuo toimijoille uusia mahdollisuuksia ja on kustannustehokas keino vastata energiamurroksen mukanaan tuomiin haasteisiin.
Ne ajat, jolloin sähkö virtasi polttovoimaloista yksisuuntaisesti kuluttajien töpseleihin, ovat ohi. Käynnissä on hajautettujen teknologioiden ja digitalisaation aiheuttama globaali energiamurros, joka Suomen kannattaa hyödyntää, kirjoittaa Karoliina Auvinen. JULKAISTU 24.11.2017
