Fingridin strategia tähtää Suomen kasvuun

Suomen kasvun avaimet perustuvat vihreään siirtymään, puhtaaseen sähköön ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.

”Fingrid on tässä mahdollistaja, alustan tekijä. Kantaverkkoon liittyy uutta puhdasta sähköntuotantoa, samoin kuin isoja kulutuskohteita. Meidän tehtävämme on varmistaa, että se onnistuu. Näin puhdistamme energiajärjestelmää ja tuomme samalla kasvua Suomeen”, Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka avaa sloganin sisältöä.

Varmasti-sana sloganissa viittaa siirtovarmuuteen, joka on jo nyt huippuluokkaa: verkkoon tuotetusta sähköstä pystytään toimittamaan perille 99,9995 prosenttia.

Taustalla toimintaympäristön muutokset

Vuosi sitten alkaneessa strategiatyössä olivat mukana Fingridin hallitus, kaikki esihenkilöt ja kaikki kolme asiakastoimikuntaa, joiden kautta myös asiakkaiden ääni kuului.

”Taustalla ovat toimintaympäristöstä tulevat haasteet: tarve liittymis- ja sähkönsiirtopalveluille on suuri, kysyntää on valtavasti ja rakennamme verkkoa näihin tarpeisiin. Samalla taloudellinen epävarmuus vaikuttaa asiakkaidemme investointeihin”, Sihvonen-Punkka toteaa.

Hän tarkentaa, että menossa on suuri muutos säästä riippuvaan sähköjärjestelmään tuulivoiman tuotannon kasvaessa voimakkaasti, mikä näkyy sähkön hinnassa ja siinä, että välillä sähköä on tarjolla paljonkin yli oman tarpeen ja välillä tarvitaan tuontia.

Lisäksi geopoliittinen turvallisuustilanne on lyhyessä ajassa heikentynyt huomattavasti.

”Kantaverkkoyhtiönä Fingrid on vahvasti säännelty yhtiö, joten sääntelyn ennakoimattomuus haastaa, ja on mietittävä tarkkaan, miten toimimme ja kuinka voimme vaikuttaa sääntelyyn positiivisesti”, Sihvonen-Punkka pohtii.

”Energiamurros ei odota, emmekä saa missään nimessä muodostua pullonkaulaksi tai jarruksi. Meiltä vaaditaan paljon, ja tähän perustimme kolme strategista painopistettämme.”

Puhdas, varma ja Euroopan kilpailukykyisin

Ensimmäisenä tavoitteena on luoda uudet ratkaisut asiakastarpeisiin, toinen tavoite koskee Fingridin omia toimintamalleja, joilla se vastaa murrokseen ja kolmas sitä, miten voidaan olla valmiina ja varautua ennakoivasti erilaisiin tilanteisiin sekä turvallisuushaasteisiin.

Nämä strategiset tavoitteet johtavat kohti visiota, joka on puhdas, varma ja Euroopan kilpailukykyisin sähköjärjestelmä.

”Meiltä on kysytty, onko tavoite riittävän kunnianhimoinen. On totta, että Suomen kantaverkkoliiketoiminnassa Fingridin kanssa ei kilpaile kukaan, mutta kilpailukenttä on ainakin Euroopan laajuinen siinä, minne hankekehittäjät haluavat investoida ja rakentaa lisää sähköntuotantoa tai mihin isot kulutuskohteet, vaikkapa datakeskukset tai uudet teolliset investoinnit sijoittuvat.”

Siirtovarmuuden lisäksi myös puhtaudessa ollaan jo pitkällä, sillä 96 prosenttia Suomen sähköntuotannosta on päästötöntä.

”Verkkoomme pääsee lisäksi liittymään 2–3 vuodessa. Tietojemme mukaan olemme Euroopan kärkeä läpimenoajassa.”

Konkreettisia läpimurtoja

Sisäisessä työssä strategiset ylätason tavoitteet jakautuvat pienempiin asiakokonaisuuksiin.

”Esimerkiksi meidän pitäisi pystyä liittämään verkkoon enemmän ja nopeammin, mutta pitää pystyä myös varmistamaan, että erityyppisillä asiakkailla on siihen mahdollisuudet”, Sihvonen-Punkka huomauttaa.

Isojen teollisten hankkeiden aikajänne voi olla 7–8 vuotta.

”Kun verkon rakentaminen yleissuunnittelusta ja ympäristövaikutusten arviosta lähtien vie yhtä kauan, hanke voi joutua odottamaan pitkään, jos kapasiteettimme onkin jo varattu niille, jotka ehtivät ensin.”

Asiaa ratkotaan myös maantieteellisen sijoittumisen ohjaamisella. Esimerkiksi sähkövarastoja ohjataan sinne, missä liityntäkapasiteettia on vapaana, kun taas sähkökattiloiden pitää päästä sinne, missä lämmitystarve on.

”Etelä-Suomeen pystyy liittymään tuotantoa, mutta ei teollisen mittaluokan kulutusta, ennen kuin parhaillaan käynnissä olevat verkkoinvestoinnit valmistuvat.”

Tavoitteena on myös nopea, kustannustehokas ja vastuullinen rakentaminen. Fingrid päätti jo viime vuoden lopulla nostaa investointiohjelmaansa yli miljardilla eurolla 5,2 miljardiin.

Lisäksi sähkömarkkinoille tarvitaan säätökykyä, johon liittyy reservimarkkinoiden kehittäminen.

”Tarkoitus on viedä investoinnit läpi aikataulussa, budjetissa pysyen ja ympäristövaikutus minimoiden.”

Fingridin oman talouden tulee olla kestävällä pohjalla, jotta asiakastarpeisiin voidaan vastata.

”Tuottavuutta haetaan myös uudella teknologialla – esimerkiksi siirtokapasiteettia saadaan hyödynnettyä entistä paremmin ohjelmistoratkaisujenkin avulla.”

Sähköjärjestelmän on myös selviydyttävä kaikista mahdollisista tilanteista.

”Olemme aina olleet varautuneita häiriöihin, mutta turvallisuustilanne on tuonut tähän uuden ulottuvuuden siten, että varaudumme myös entistä pitkäkestoisempiin poikkeustilanteisiin.”

---

Kansanedustajat kuudesta puolueesta vastasivat seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikä rooli Fingridillä on mielestänne Suomen talouskasvun mahdollistajana?
2. Mitkä toimenpiteet Fingridin Sähköllä kasvua. Varmasti. -suunnitelmassa ovat erityisen tärkeitä?
3. Miltä Suomen sähköistymiskehitys näyttää – huolettaako siinä jokin?
   
   Kysely jaettiin kaikille puolueille.

1. Fingridin rooli Suomen talouskasvun mahdollistajana liittyy ennen kaikkea puhtaan energian saatavuuteen, joka on ratkaiseva tekijä talouskasvun ja teollisten investointien kannalta. 
   
   EK:n arvion mukaan yli 300 miljardin euron puhtaan siirtymän investoinnit muodostavat poikkeuksellisen suuren kokonaisuuden, jonka toteutuminen on suoraan riippuvainen sähkönsiirron toimivuudesta. Fingrid on onnistunut tässä tehtävässä hyvin, ja hallitus on pyrkinyt edelleen sujuvoittamaan ja tukemaan Fingridin työtä mahdollistamalla jakeluverkonhaltijoille paikallisten ja alueellisten 400 ja 220 kilovoltin suurjännitteisten jakeluverkkojen operoinnin ja kehittämisen. Lisäksi hallituksen valmius pääomittaa Fingridiä tukee sitä, että tarvittavat kantaverkkoinvestoinnit voidaan toteuttaa ajoissa.
       
2. Tärkeintä on se, että sähköverkko on toimintavarma ja siihen saadaan liitettyä uutta tuotantoa. 
   
   Ohjelman mukaan ” Fingrid investoi kantaverkkoon tulevan kymmenen vuoden aikana arviolta 5,2 miljardia euroa, joka voi osaltaan mahdollistaa jopa 10 GW uutta teollista sähkönkulutusta Suomeen”.  Tämä on myös hallituksen toive ja tavoite.  
   
   Kantaverkon kehittämisessä luvituskysymykset ovat erittäin keskeisiä. Hallitus on tehnyt historiallisen uudistuksen yhdistämällä aikaisemmin usean eri viraston vastuulle kuuluvat tehtävät yhden luukun taakse. Tarkoituksena on, että luvitus nopeutuu ja luvitustyön laatu ja ennustettavuus paranee. Myös lunastusoikeus uudistettiin. Lisätoimia luvituksessa tarvitaan varmasti vielä. 
   
3. Tuulettomat pakkasjaksot ja sähkön riittävyys. Myönteistä on, että Fingrid suhtautuu avoimesti sähkön kapasiteettimekanismin käyttöönottoon. Nykyinen markkina ei pysty hinnoittelemaan sellaista kapasiteettia, jota tarvitaan esimerkiksi pidemmillä tuulettomilla pakkasjaksoille. Sähkön tulee riittää kaikissa olosuhteissa.

1. Fingridin rooli on merkittävä. Vakaa ja toimiva sähköjärjestelmä luo perustan vihreälle kasvulle ja esimerkiksi puhtaalle teollisuudelle.
   
   Suomalaisten kantaverkkoyhtiönä Fingrid vastaa kotimaisen sähköjärjestelmän toimintavarmuudesta, siirtokapasiteetista ja edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta. Nämä tekijät ovat edellytys, jotta kotimaiset ja ulkomaiset yritykset voivat investoida esimerkiksi datakeskuksiin, vetyteknologiaan ja sähköintensiiviseen teollisuuteen Suomessa. 
   
2. Keskeisimmiksi nousevat ne toimet, joilla sähköistyvä vihreä/puhdas talous saadaan kasvamaan hallitusti, nopeasti ja toimitusvarmuutta vaarantamatta. Erityisen tärkeitä ovat kantaverkon nopeampi ja tehokkaampi käyttö kasvun tukena, joustavat kantaverkkoverkkoliitynnät ja joustojen parempi hyödyntäminen, lupaprosessien ja viranomaisyhteistyön merkittävä nopeuttaminen sekä sähkön riittävyyden turvaaminen myös vaikeissa tilanteissa.
   
   Etenkin huoltovarmuuskysymykset ja toiminta poikkeustilanteissa nousevat keskiöön, kun turvallisuusympäristömme on heikentynyt.
   
3. Positiivisina asioina voi nostaa kestävän siirtymän jatkuvuuden ja hyvän näkymän. Suomen sähköntuotanto on lähes päästötöntä jo nyt ja lämmöntuotanto puhdistuu nopeasti. Nihkeä talousnäkymä Suomessa luo varjoja; tarvitsemme myös uutta teollisen mittakaavan sähkönkulutusta Suomeen, jotta tuotannon potentiaali realisoituu.
   
   On tärkeää kehittää joustavia ratkaisuja ja varastointiteknologioita tasapainon varmistamiseksi, kun vaihtelevan tuotannon määrä verkossa lisääntyy.

1. Fingridillä on keskeinen rooli talouskasvun mahdollistajana, sillä toimiva ja luotettava kantaverkko on edellytys investoinneille, teollisuuden sähköistymiselle ja puhtaalle siirtymälle.
   
   Varmistamalla riittävän siirtokyvyn ja sähköjärjestelmän vakauden Fingrid luo pohjan sille, että Suomi on houkutteleva sijaintipaikka energiaintensiiviselle teollisuudelle ja uusille kasvualoille.
    
2. Erityisen tärkeitä ovat kantaverkon investoinnit ja niiden oikea-aikainen toteutus siellä, missä uusi tuotanto ja kulutus kasvavat. Lisäksi lupaprosessien sujuvoittaminen, ennakoiva verkonsuunnittelu ja tiivis yhteistyö asiakkaiden sekä viranomaisten kanssa ovat ratkaisevia, jotta kasvu ei pysähdy sähköverkon pullonkauloihin. 
   
3. Puhtaan sähkön saatavuus on, ja sen tulee olla, Suomelle selkeä kilpailuetu.
   
   Huolta aiheuttaa lähinnä se, pysyvätkö sähköverkon investoinnit, osaava työvoima ja luvitus kehityksen vauhdissa, sillä sähköistyminen etenee nyt erittäin nopeasti. Samalla on välttämätöntä varmistaa hankkeiden yleinen hyväksyttävyys kehittämällä avointa vuoropuhelua paikallisten tahojen kanssa ja huolehtimalla reiluista korvauksista maanomistajille.

1. Kantaverkkoa on kehitettävä, jotta meillä riittää sähkönsiirron kapasiteettia jatkuvasti kasvavaan sähköntarpeeseen.
   
   Esimerkiksi teollisuus tarvitsee sähköä suuria määriä toimiakseen ja sillä on tietysti myös työllistävä vaikutus. Varma, puhdas ja edullinen sähkö ovat hyvä kilpailuetu.
   
2. ’’Viranomaiset ja energiasektori lisäävät yhteistyötä ja yhteistä harjoittelua uhkakuvien määrittämisessä ja varautumisessa.’’ Kirjaus on erityisen tärkeä ottaen huomioon, että Euroopassa on sota käynnissä.
   
   Olemme Venäjän naapurimaana erityisen alttiita kaikenlaiselle sabotaasille ja epäasialliselle vaikuttamiselle.
   
3. Suomen sähköistymiskehitys on tietysti jo aika pitkälläkin.
   
   Itseäni huolettaa erityisesti se, että energiantuotannossa pyritään edelleen nojaamaan vahvasti tuulivoimaan. Sähkön hinta vaihtelee tätä nykyä tuulista eli siis tuurista riippuen hyvinkin voimakkaasti. Ydinvoima on huomattavasti parempi vaihtoehto puhtaaksi sähköntuotantomuodoksi.

1. Fingridin rooli on keskeinen. Kantaverkko mahdollistaa sähkönsiirron kapasiteetin kasvun, joka mahdollistaa teollisten investointien toteutumisen.
   
   Suomen on pyrittävä energiaomavaraiseksi ja irrottautumaan fossiilisista polttoaineista, ja siinä kantaverkon ajantasaisuus on tärkeää.
   
2. Olemassa olevan ja uuden rakennettavan verkon tehokkuus. Kun yksittäinen linja on myös maankäytön osalta tehokkaasta käytössä, säästyy samalla luontoa ja rahaa. Toimiva viranomaisyhteistyö ja kulutusjoustojen lisääminen hinnoittelun kautta ovat myös tärkeitä toimenpiteitä tulevaisuuden kasvavaa sähkönkulutusta ja -tuotantoa silmällä pitäen. 
   
3. Olemme hyvällä polulla, mutta riskejäkin on. Huolenaiheet liittyvät erityisesti sääntelyyn ja tukipolitiikkaan. Meneillään olevalla hallituskaudella on jaettu veroalennuksia fossiilisille polttoaineille, ja kaavailtu ydinvoiman tukimekanismi voi hidastaa tuulivoimaa. Tuulivoimalle myös esitetyt etäisyyssäännöt ovat myrkkyä investointien saamiselle myös Etelä-Suomeen.
   
   EU:ssa huoli on ilmastopolitiikassa laajempikin pakittaminen. Keskeisin asia on kuitenkin kysynnän tilanne. Heikon suhdanteen aikaan uuden puhtaan sähkön investoinnit on hiipuneet, kun kysyntää ei ole tarpeeksi. Tärkeää olisikin saada kysyntään uutta puhtia.
   
   Mielestäni verkkoa ei kuitenkaan voi rakentaa datakeskusten ehdoilla, vaan tulee priorisoida korkeamman jalostusasteen teollisuutta.

1. Fingridin rooli on aivan keskeinen. Meillä on useita vihreän siirtymän hankkeita Suomessa. Jotta me saamme niitä edistettyä, on toimiva sähköverkko tärkeää. Siinä Fingridin rooli on aivan todella merkittävä, jotta Suomeen saadaan luotua työpaikkoja.
   
2. Pidän toimivan kantaverkon, eli infrastruktuurin rakentamista tärkeimpänä asiana, koska kaikki perustuu siihen. Se on tärkeää niin huoltovarmuuden kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. 
   
3. Aikataulu ja maailmanpolitiikan muutokset. Minua huolestuttaa se, että maailmanpoliittisesti kiinnostus vihreää siirtymää kohtaan laskee. Se voi vaikuttaa negatiivisesti moneen Suomessa vireillä olevaan teolliseen hankkeeseen. On myös tärkeää jatkuvasti osallistaa suomalaisia ja huolehtia siitä, että sosiaalinen tärkeys on riittävällä tasolla.