Huhtikuun 28. päivänä koko Espanja, Portugali ja osia Ranskasta koki jättimäisen sähkökatkoksen. Liikennevalot, rakennukset ja palvelut pimenivät, ja miljoonat asukkaat jäivät ilman sähköä 12–16 tunniksi.
”Kuluttajista 12 tuntia ilman sähköä saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta tosiasiassa näin valtavan sähköhäiriön selvittäminen alle vuorokaudessa on varsin nopeaa toimintaa”, kertoo vanhempi asiantuntija Antti-Juhani Nikkilä Fingridistä.
Häiriön lopullinen juurisyy on edelleen epäselvä. Selvittämistä hidastaa se, että häiriö sai alkunsa jakeluverkon, eikä kantaverkon tasolla.
Tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että sähköverkossa tapahtunut äkillinen jännitetason nousu johti sähköntuotannon ja -kulutuksen äkilliseen irtoamiseen verkosta. Tämä johti edelleen Iberian niemimaan sähköjärjestelmän irtoamiseen muusta Euroopan järjestelmästä. Parin minuutin poikkeuksellinen tapahtumaketju vei järjestelmän nopeasti alas.
Eri maiden sähköjärjestelmät ovat vuosikymmenten saatossa kehittyneet paikallisista tarpeista, joten lähtökohtaisesti järjestelmät ovat aina hiukan erilaisia.
Suomessa lähes kaikilta verkkoon kytketyiltä voimalaitoksilta kotitalouksien pientuotantoa lukuun ottamatta vaaditaan osallistumista jatkuvaan jännitteen säätöön toisin kuin Espanjassa.
”Suomen sähköjärjestelmän toimintamallit näyttäisivät suojaavan meitä Iberian niemimaan kaltaiselta häiriöltä. Esimerkiksi Suomessa lähes kaikilta verkkoon kytketyiltä voimalaitoksilta kotitalouksien pientuotantoa lukuun ottamatta vaaditaan osallistumista jatkuvaan jännitteen säätöön toisin kuin Espanjassa. Tämä suojaa sähköjärjestelmää nopealta jännitteen nousulta.”
Vaikka vastaava suurhäiriö on Nikkilän mukaan Suomessa epätodennäköinen, mikään järjestelmä ei ole täysin luotettava. Siksi kuluttajienkin on hyvä huolehtia kotivarasta, johon ruuan ja juoman lisäksi kuuluu esimerkiksi patterilla toimiva radio.
Mitä opittiin?
Euroopan tasolla yhteistyö tapahtuu eurooppalaisen kantaverkon yhteistyöelin ENTSO-E:n kautta. Ensimmäinen raportti sähkökatkosta valmistui lokakuussa 2025 ja toinen raportti toimenpidesuosituksista julkaistaan myöhemmin vuonna 2026.
Nikkilän mielestä eri maiden väliseen tiedonvaihtoon ja sähköjärjestelmän toiminnan läpinäkyvyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
”Opimme, että merkittäviä asioita voi tapahtua myös kantaverkon ulkopuolella. Meillä pitää olla keinot saada kaikki tiedot nopeasti analysoitavaksi.”
Toinen oppi Nikkilän mukaan on se, että jännitteiden nousu voi tapahtua hyvin nopeasti jopa minuuteissa, ja niiden torjumisessa automatiikka on keskeinen tekijä.
