Mistä sähkö tulee? No tietenkin pistorasiasta. Tavat, joilla sitä töpseliin tuotetaan, ovat vuosisadan aikana muuttuneet melkoisesti. Nyt muutos käy kohti yhä ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja.
Fingrid toteuttaa Oulunjoen hankekokonaisuuden työmaavalvontaa yhteistyössä Sitema Oy:n kanssa. Samalla kehitetään etävalvonnan menetelmiä.
Nykyisellään Fingridin vastuulla oleva alitaajuussuojauksen järjestäminen siirtyy laajempiin käsiin. Jatkossa alitaajuussuojauksesta vastaavat jakeluverkonhaltijat ja kantaverkkoon liittyvä teollisuus. Toimialalla on syytä herätä muutoksen tuuliin viimeistään nyt, sillä aikaa toteutukselle on vuoden 2022 loppuun.
Fingrid ohjeistaa sidosryhmiään erilaisten rakenteiden sijoittelussa voimajohtojen läheisyyteen johtoalueille ns. risteämälausunnoin. Rakentajilta puolestaan tarvitsemme tiedon siitä, mitä kaikkea johtoalueille ja johtoalueen maan alle rakennetaan.
Fingrid etsii kustannustehokkaita ratkaisuja sähköasemien laitevikojen tunnistamiseen.
Nopea taajuusreservi FFR (Fast Frequency Reserve) on keväällä 2020 käyttöön tuleva pohjoismainen reservituote.
Fingrid osallistui viime heinäkuussa ensimmäistä kertaa SuomiAreenaan.
Fingridin käytönsuunnitteluyksikössä tuotetaan jatkuvasti sähkönkulutus-, tuotanto- ja siirtoennusteita sähköjärjestelmän tueksi. Sääriippuvaisen tuotannon eli aurinko- ja tuulivoimalla tuotetun energian lisääntyessä myös ennusteiden merkitys korostuu.
Verkkosuunnittelu vaatii kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä. Keskeinen työkalu tässä työssä on Euroopan 10-vuotinen verkon suunnitelma TYNDP, joka laaditaan joka toinen vuosi eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n toimesta.
Sähköntuotannon häiriöihin on Suomessa varauduttu 1 300 megawatin suuruisella varavoimalla. Fingrid vastaa varavoimalaitosten toimintavarmuudesta kaikilla kymmenellä omalla laitoksellaan ja seitsemällä vuokralaitoksella. Varavoima on koko ajan valmiudessa, vaikka häiriötilanteita on vuosittain vain muutama, ja täyttä tehomäärää on tarvittu erittäin harvoin.
