Sähköjärjestelmän toiminnan turvaaminen edellyttää Fingridiltä monipuolista ja järjestelmällistä varautumista, jota yhtiössä on tehty jo pitkään.
Kattavat varautumissuunnitelmat pitävät sisällään niin riskien tunnistamista, suojaustoimenpiteitä, järjestelmiä, ohjeita, koulutusta kuin käytännön harjoitteluakin.
Kriisitilanne iskee usein silloin, kun sitä vähiten odottaa. Suunnitelmallisella varautumisella voimme vähentää epävarmuutta ja luoda pohjan toiminnalle kriisitilanteessa.
Yhteistyö kriisinkestävyyden selkärankana
Muutokset geopoliittisessa tilanteessa sekä jatkuvasti uusia ulottuvuuksia saava kyberturvallisuus ovat tuoneet mukanaan uudenlaisia uhkakuvia ja pakottanut niin Fingridin kuin muidenkin huoltovarmuuskriittisten toimijoiden tarkastelemaan varautumistaan ja suojaustoimiaan.
Epävarmuuden ja ennakoimattomuuden lisääntyessä varautuminen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi vaatii yhä enemmän resursseja niin henkilötasolla kuin taloudellisestikin. Kriisitilanteen sattuessa kohdalle varautumiseen tehdyt toimenpiteet maksavat kuitenkin itsensä nopeasti takaisin.
Yhteiskunnan kriisinkestävyys saavutetaan vain laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden ja viranomaisten kesken.
Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ei ole vain Fingridin tehtävä, sillä yhteiskunnan kriisinkestävyys saavutetaan vain laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden ja viranomaisten kesken. Kaikkien energia-alan yritysten tulisikin tunnistaa toimintaansa uhkaavat riskit ja varmistaa toimintakykynsä kriisitilanteen varalta.
Aktiivinen tiedonvaihto ja yhteiset harjoitukset alan eri toimijoiden ja viranomaisten kesken parantavat valmiuksia toimia yhteistyössä myös tositilanteessa.
Varautuminen on yhteinen asia
Varautuminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Jokainen meistä voi olla se vahvin lenkki – tai heikoin.
Kriisinkestävyys syntyy yhteisöllisyydestä, harjoittelusta, avoimuudesta ja yhteistyöstä. Se ei ole vain suunnittelua, vaan toimintakulttuuri.
Pienemmässä mittakaavassa samat varautumiseen liittyvät perusasiat pätevät myös jokaiseen suomalaiskotiin. Kotitalouksien tulisi varautua selviytymään vähintään kolme vuorokautta esimerkiksi laajan sähkökatkon aikana. Kotitalouksien varautumisesta on hyötyä yksilötasolla, mutta myös laajemmin suomalaisille.
Yhdessä varautumalla luodaan pohja koko yhteiskunnan kriisinkestävyydelle.
Lue lisää varautumisesta.
