Uusiutuvan sähkön määrän lisääntyminen on muuttanut Suomen sähköjärjestelmää pysyvästi, mikä vaatii kantaverkolta yhä enemmän.
Noin kymmenen vuotta sitten Fingrid vahvisti koko länsirannikon sähköverkon varautuen usean tuhannen megawatin lisäykseen uusiutuvan sähkön tuotannossa. Kasvuvauhti yllätti kuitenkin kaikki, sillä tuulivoiman tuotanto tuplaantui.
Nyt verkkoa joudutaan edelleen vahvistamaan, mistä aiheutuu tilapäistä haittaa sähköntuottajille.
Välillä verkkoon tuotetun sähkön määrää joudutaan rajoittamaan, jotta verkko pysyisi tasapainossa myös vikatilanteissa: Sähköntuotanto on sopeutettava tasolle, jonka sähköjärjestelmä kestää aiheuttamatta laajenevaa häiriötä. Muuten pienikin vika tai vaikka salamanisku voi aiheuttaa jopa suurhäiriön.
”Joudumme rajoittamaan tuotantoa varotoimena kantaverkon korjaus- tai rakennustöiden aikana. Kaikkia häiriöitä ei voida täysin välttää, mutta niitä pyritään hallitsemaan esimerkiksi ottamalla käyttöön verkkoa vahvistavia teknologioita, jotta haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi”, kertoo kantaverkkopalvelut-yksikön päällikkö Petri Parviainen Fingridistä.
”Pyrimme toimimaan niin, että asiakkaalla on aina riittävästi aikaa sopeutua tilanteeseen.”
Keskeytykset pyritään mitoittamaan mahdollisimman lyhyiksi ja rajoituksista tiedotetaan niin ajoissa kuin mahdollista. Kaikkea ei voi kuitenkaan ennakoida ja yllätyksiä sattuu.
”Pyrimme toimimaan niin, että asiakkaalla on aina riittävästi aikaa sopeutua tilanteeseen. Tiedämme, että tuotantorajoitukset aiheuttavat tulonmenetyksiä, ja haluamme välttää niitä niin paljon kuin mahdollista”, Parviainen toteaa.
Verkon rakentaminen etenee aikataulussa
Asiakkaat ovat tuoneet esille, että siirtokeskeytykset ja niistä aiheutuvat tuotantorajoitukset aiheuttavat merkittäviä haasteita sähkön tuottajille.
Investointipäällikkö Tommi Riski Exilion Tuulesta kertoo, että erityisesti yllättäen tulleet rajoitukset ovat hankaloittaneet toimintaa ja johtaneet suoriin tulonmenetyksiin.
”Esimerkiksi länsirannikolla oli viime vuonna tuotantorajoituksia lopulta lähes kaksinkertainen määrä alkuperäisiin ilmoituksiin verrattuna”, Riski sanoo.
Hänen mukaansa Fingrid on tehnyt pitkään laadukasta työtä kantaverkon kehittämisessä. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että verkon kehittämistoimet tukevat myös sähkönkulutukseen tehtäviä investointeja.
”Tuotantokapasiteettia, erityisesti tuulivoimassa, on jo runsaasti saatavilla”, Riski huomauttaa.
Petri Parviainen vakuuttaa, että asiakkaiden toiveet on kuultu; kantaverkkoyhtiön tehtävä on mahdollistaa sähkön tuottaminen ja siirtäminen käyttäjille. Tällä hetkellä kaikilta osapuolilta vaaditaan vielä malttia.
”Tämä ei ole uusi normaali, vaan siirtymäaika. Rakentaminen etenee aikataulussa ja tilanne helpottaa koko ajan. Kun uudet 400 kilovoltin voimajohtoinvestoinnit länsirannikolla valmistuvat, rajoitukset vähenevät.”
Kantaverkon vahvistamisen ansiosta suomalaisesta sähköjärjestelmästä tulee entistä valmiimpi uusiutuvalle tuotannolle ja muuttuville olosuhteille.
”Painotan yhteistyötä ja ennakoivaa keskustelua. Ymmärrystä ja kärsivällisyyttä tarvitaan vielä hetki, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä”, Parviainen summaa.
Verkkokokeet antavat tarkkaa tietoa
Siirtokeskeytyksiä vaativat työt on pystyttävä tekemään tehokkaasti ilman, että joudutaan tinkimään turvallisuudesta. Asiakashaittaa vähennetään muun muassa niin, että keskeytyksiä sovitetaan tehokkaasti yhteen ja sijoitetaan kesäkaudelle, jolloin tuulivoimatuotanto on perinteisesti vähäisempää.
”Olemme ottaneet käyttöön keskeytysten joustavan ajoittamisen toimintamallin, jossa yhden–kolmen päivän siirtokeskeytys voidaan toteuttaa sillä edellytyksellä, että tuulivoimatuotanto on riittävän alhainen. Tällä tavalla voimme välttyä ennakkorajoituksilta ja vähentää siten asiakkaille koituvaa haittaa”, kertoo yksikön päällikkö Mikko Piironen Fingridistä.
Suuri apu voitaisiin Piirosen mukaan saada suuntaajateknologian kehittymisestä. Valmistajat ovat ottaneet verkkoyhtiöiden vaatimusten tiukentuessa kehitysaskeleita kohti laitteita, jotka tukevat yhä paremmin verkon tasapainoa.
”Kehittyneempi suuntaajateknologia toimii luotettavammin keskeytysten heikentämässä verkossa. Teknologian kehittyminen antaa nykyisille asiakkaille mahdollisuuden päivittää omia laitteistojaan, mikä mahdollistaisi kaikille pienemmät rajoitukset keskeytysten aikana”, Piironen kertoo.
Asiakkaiden ja laitevalmistajien kanssa käytävän vuoropuhelun merkitys korostuu, kun uutta teknologiaa kehitetään.
”Avoin keskustelu tarpeista ja keinoista niiden täyttämiseksi ovat ehdottomia edellytyksiä tulevaisuuden sähköjärjestelmän kehitykselle”, Piironen pohtii.
Verkkokokeilla testataan käytännössä, miten verkko toimii erilaisissa tilanteissa. Ne antavat arvokasta tietoa laskentamallien kehittämiseen, jolloin siirtokeskeytysten aikaiset rajoitukset voidaan mitoittaa ja kohdentaa mahdollisimman tarkasti. Laskentamallien avulla saadaan määriteltyä käyttövarmat siirtorajat eri keskeytystilanteisiin.
”Ainoastaan verkkokokeiden avulla laajat mallit, jotka sisältävät useiden valmistajien teknologiaa, voidaan kehittää vastaamaan todellisuutta. Tämä tuo käyttövarmuutta ja vähentää tarvetta lisätä epävarmuuden aiheuttamia marginaaleja turvallisten siirtorajojen määrittämiseksi”, Piironen selittää.
Lisää vuoropuhelua ja ennakoivaa tiedotusta
Sekä asiakkaat että Fingrid toivovat entistä parempaa tiedotusta ja vuoropuhelua, jotta siirtokeskeytyksistä ja tuotannonrajoituksista koituisi mahdollisimman vähän haittaa.
Tiedon tulisi tavoittaa oikeat henkilöt oikeaan aikaan. Mitä aikaisemmin asiakkaat saavat tiedon, sitä paremmin he voivat huomioida keskeytykset ja rajoitukset omassa toiminnassaan ja minimoida vaikutukset.
”Fingridin tulee viestiä keskeytystarpeistaan asiakkaille ja asiakkaiden omista tarpeistaan Fingridille.”
”Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin: Fingridin tulee viestiä keskeytystarpeistaan asiakkaille ja asiakkaiden omista tarpeistaan Fingridille”, Piironen korostaa.
Tiedotuksen pääkanava on Oma Fingrid, jota kehitetään parhaillaan niin, että asiakkaat voivat entistä paremmin pitää yhteystietonsa ajan tasalla.
”Yhteystietojen ajantasaisuus on kriittistä. Jos henkilöstö vaihtuu, yhteystiedot on päivitettävä”, Piironen painottaa.
Myös Tommi Riskin mukaan keskeisin kehityskohde siirtokeskeytysten ja tuotantojoustojen hallintaan on tiedottamisen parantaminen.
Asiakkaat kaipaavat tietoa siirtokeskeytyksistä mahdollisimman varhain – mielellään jo edeltävän vuoden aikana, jotta ne voidaan huomioida omassa tuotannonsuunnittelussa ja esimerkiksi huoltotoimissa.
”Tiedotuksen selkeyttäminen ja aikataulujen pitävyyden parantaminen olisivat merkittäviä askelia luotettavuuden lisäämiseksi.”
