Sähkön kulutus ja sääsidonnainen sähköntuotanto kasvavat samalla kun alueellinen säätökykyinen tuotanto vähenee etenkin Etelä-Suomessa.
Ennen isojen kantaverkkoinvestointien valmistumista saattaa sekä kanta- että jakeluverkoissa ilmetä alueittain ja väliaikaisesti verkkoliityntäkapasiteetin niukkuutta. Tämä koskee tuotannon liityntäkapasiteettia lähinnä länsirannikolla, kulutuksen liityntäkapasiteettia puolestaan Etelä-Suomessa.
Kantaverkkopalvelut-yksikön päällikkö Petri Parviaisen mukaan länsirannikolla ja Etelä-Suomessa Fingrid voi toteuttaa asiakkaiden uusia liittymiä kantaverkkoon aikaisintaan vuonna 2027.
Tuotannon ja kulutuksen liityntäkyselyitä on 500 000 megawatin verran, kun nykyinen huippukulutus on 15 000 megawattia.
”Meillä on tuotannon ja kulutuksen liityntäkyselyitä 500 000 megawatin verran, kun nykyinen huippukulutus on 15 000 megawattia. Kaikki asiakkaat haluaisivat varmistaa mahdollisuutensa verkkoliityntään, vaikka heidän hankkeidensa toteuttaminen olisi vielä epävarmaa”, sanoo puolestaan Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo.
Kapasiteetti varmistetaan etukäteen
Perusperiaatteen mukaan Fingrid sopii asiakashankkeiden verkkoliityntäkapasiteetista vasta, kun niiden luvitus on lainvoimainen. Hankkeen tyyppi ja kokoluokka kuitenkin vaikuttavat luvitusprosessin sisältöön ja kestoon.
Laajojen ja luvitukseltaan pitkäkestoisten kulutushankkeiden mahdollistamiseksi ja sujuvoittamiseksi Fingrid on nyt ottanut käyttöön ehdollisen liittymissopimuksen. Se on tarkoitettu 400 kilovoltin verkkoon liittyville, vähintään 250 megawatin teollisille kulutushankkeille, joiden toteutuminen usein kestää 5–10 vuotta.
”Ehdollinen liittymissopimus voidaan tehdä, kun asiakas on saanut perustellun päätöksen hankkeen YVA-menettelystä, ympäristölupaprosessi on käynnistetty ja asiakas on hankkinut tai vuokrannut hankealueen tontin. Lisäksi asiakasliitynnän edellyttämien verkkoinvestointien tulee olla toteutettavissa teknis-taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla ja kohtuullisessa aikataulussa”, Parviainen selittää.
Ehdollisessa liittymissopimuksessa sovitaan asiakkaan hankkeen liitynnän toteuttamisesta ja sopimusehdoista. Asiakas maksaa liittymismaksun, ja Fingrid varautuu investointisuunnitelmassaan asiakkaan tehontarpeeseen.’
Asiakas saa varhaisessa vaiheessa varmistuksen tarvitsemalleen kapasiteetille.
”Asiakas saa varhaisessa vaiheessa varmistuksen tarvitsemalleen kapasiteetille, mikä on oleellista lopullisen investointipäätöksen ja hankkeen etenemisen kannalta”, Parviainen huomauttaa.
”Ehdollisen liittymissopimuksen myötä asiakas ja Fingrid etenevät toiveista projektiin, jonka etenemiselle luodaan tarkistuspisteitä”, Jyrinsalo lisää.
Enemmän ja tarkempaa tietoa
Pystyäkseen paremmin ennakoimaan sähköverkkojen liityntätarpeita Fingrid myös tehostaa liityntäsuunnitelmien tiedonkulkua.
Jatkossa Fingrid kerää järjestelmiinsä määrämuotoisen tiedon niin jakeluverkkoyhtiöiden kuin suoraan kantaverkkoon liittyvän teollisuuden kaavailemista suurista kulutus- ja sähkövarastoliitynnöistä. Menettely koskee eteläisen Suomen yli 2–10 megawatin kulutusliityntöjä ja koko maan alueella 1–5 megawatin sähkövarastoliityntöjä. Alarajat vaihtelevat alueellisesti.
”Toimintatavan ansiosta saamme entistä tarkempaa tietoa uusien liittyjien ja jakeluverkkoyhtiöiden tarpeista sekä sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvusta tulevaisuudessa”, Jyrinsalo arvioi.
”Pystymme paremmin laskemaan kantaverkon tulevien vuosien vapaan kapasiteetin ja tarjoamaan mahdollisimman monelle asiakkaalle tilaisuuden liittyä kanta- ja jakeluverkkoihin”, Parviainen mainitsee.
Vaatimukset verkkoon liittämisestä säilyvät ennallaan. Fingridiltä pitää pyytää hyväksyntä uutta kulutusta tai sähkövarastoa koskevasta liittymissopimuksesta tai nykyisen liittymissopimuksen tehon korottamisesta myös jakeluverkkoon liityttäessä.
Muitakin keinoja käyttöön ja mietintään
Verkkoliityntäkapasiteetin hallinta vaatii tulevaisuudessa muidenkin toimenpiteiden toteuttamista. Jyrinsalo mainitsee kolme esimerkkiä.
”Kun uusittu sähkömarkkinalaki tulee voimaan, otamme käyttöön joustavan liittymissopimuksen. Sen solmivat asiakkaat sitoutuvat joustamaan kulutuksestaan silloin, kun verkon kapasiteetti uhkaa loppua.”
Jouston avulla asiakkaita voidaan liittää verkkoon jo ennen kuin tarvittavat verkkovahvistukset valmistuvat.
”Malli olisi hyvä saada käyttöön myös pysyvänä ratkaisuna sellaisille asiakkaille, joilla on luontaista joustokykyä”, Jyrinsalo toteaa.
Hän huomauttaa, että jossain vaiheessa Suomessa pitäisi myös miettiä asiakastarpeiden priorisointia.
”Mennäänkö edelleen ilmoittautumisjärjestyksessä, vai priorisoidaanko vaikkapa teollisuushankkeita tai kaupunkien lämmityshankkeita?”
Jyrinsalon mukaan samalla tulee mietittäväksi sekin mahdollisuus, että Fingrid jatkossa ohjaisi joidenkin asiakashankkeiden maantieteellistä sijoittumista. Esimerkiksi akkusähkövarasto rakennettaisiin sinne, missä se ei estäisi tai hidastaisi jonkin merkittävän teollisen hankkeen toteutusta.
