Esitetty tavoite on tiukka mutta realistinen. Nykyisin Suomessa on noin 2 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä – pelkkien sähköautojen osuus on noin 800. Naapureissa kaikki on toisin: Norjassa määrä on jo ylittänyt satatuhatta, ja myös Ruotsi, Tanska ja Viro ovat selkeästi Suomea edellä.

Muutos voi olla hyvinkin nopea myös Suomessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosa auton ostajista harkitsee ladattavan auton hankintaa, ja mahdollinen hankintatuki yhdessä laajentuvan tarjonnan ja toivottavasti myös laskevien hintojen kanssa helpottaa päätöstä.

Sähköjärjestelmä on murroksessa, ja sähköautot nähdään joko peikkona tai mahdollisuutena. Sähköjärjestelmän kannalta 250 000 sähköauton energiankulutus ei ole iso ongelma, sähkönkulutuksen lisäys vuodessa on noin 1 TWh. Sähköauto kulkee yhdellä kilowattitunnilla sähköä noin 5–6 kilometriä. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Suomen sähkönkulutus on laskenut noin 8 TWh, joten vaikka Suomen kaikki noin 2,5 miljoonaa autoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähköä kuluisi suurin piirtein saman verran kuin huippuvuonna 2007 (10 TWh:n lisäys). Niin siirto- kuin jakeluverkotkin ovat vahvistuneen kyseisen vuoden jälkeen, joten uskon, että piuhat keskimäärin kestävät.

Sähköt päällä keskimäärin ei kuitenkaan riitä, sähköä tarvitaan joka hetki. Autojen lataaminen yhtaikaisesti voisi aiheuttaa paikallisia ongelmia ja myös heilahtelua järjestelmässä. Kuvaan astuvat tulevaisuudessa älykkäät sähköverkot. Sähkömiehen silmin sähköautot ovat nimittäin fillareilla liikkuvia mobiileja akkuvarastoja, joita voidaan hyödyntää sähköjärjestelmän tehotasapainon hallinnassa ja alueellisten pullonkaulojen hoitamisessa.

Fingrid on ollut mukana projekteissa, joissa sähköautojen lataukseen on kehitetty älykkäitä latausjärjestelmiä, ja olemme huomanneet, että latausta pystytään ohjaamaan muutamissa sekunneissa esimerkiksi verkon taajuuden muutoksien mukaan.

Sähköautojen latausverkostoa on jo olemassa Suomessa, mutta sähköautojen määrän lisääntyminen edellyttää latausverkon laajentamista – ja päinvastoin. Rakentamalla latausverkosta älykkään olemme mukana luomassa mahdollisuuksia. Yksinkertaisimmillaan ohjaus on sitä, että auton latausvirtaa säädetään tarvittaessa alaspäin. Tämä on helppoa ja voidaan toteuttaa jo tänään.

Teknisesti haastavampi on kaksisuuntainen säätö niin, että sähköauto myös syöttää akustaan takaisin virtaa sähköjärjestelmään. Tällöin puhutaan V2G-latauksesta (Vehicle to Grid). Tähän suuntaan ollaan ottamassa askeleita, ja ensimmäisiä testejä on jo suoritettu.

Akkujen hinnat ovat laskeneet jyrkästi viime vuosina, ja taloudellisesti aletaan lähestyä hetkeä, että kotitalouksien microgridit yleistyvät. Esimerkki microgridistä ovat talon katolle asennetut aurinkopaneelit, joiden sähkö kerätään myös osittain talteen akkuvarastoihin. Järjestelmällä optimoidaan kiinteistön sähkönkulutusta niin, että se on edullisinta kuluttajalle ja tukee samalla myös sähköjärjestelmää.

Markkinamekanismien pitää tukea kuluttajan osallistumismahdollisuuksia, luoda malleja, joilla pienistä akkuvarastoista voidaan kasata suuria yksikköjä, joita ohjataan kokonaisuuksina. Kuluttajan pitäisi hyötyä, jotta osallistuminen kiinnostaisi, ja sähköjärjestelmän teknisten tapeiden tulisi ohjata osallistumista.

Haastetta ja työsarkaa riittää niin meillä fingridiläisillä kuin muilla sähköalan toimijoilla tulevina vuosina.  Eräs konkreettinen muoto yhteistyölle on vastikään toimintansa aloittanut TEMin älyverkkotyöryhmä, jossa Fingrid on mukana. Näin varmistamme, että kantaverkko pysyy pystyssä myös jatkossa ja sähköjärjestelmässä on riittävästi joustokykyä myös hankalien tilanteiden hallintaan.

Blogin kirjoittaja on Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppinen.