Sähköverkkojen rakentamisessa käytetään paljon alumiinia, terästä, betonia ja kuparia. Kaikkien niiden valmistus aiheuttaa paljon CO2-päästöjä. Fingridin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti päästöjä pyritään vähentämään niin verkkorakentamisessa kuin muussakin toiminnassa.
”Johdinalumiinin osalta on siirrytty käyttämään vihreää alumiinia, jossa sen valmistukseen käytettävä sähkö on tuotettu CO2-vapaasti. Näin alumiiniin liittyviä päästöjä on saatu leikattua vajaaseen kolmasosaan aiemmasta. Nyt tarkastelussa on betoni; miten voimme pienentää käyttämämme betonin hiilijalanjälkeä”, kertoo rakentamispäällikkö Keijo Välimaa Fingridistä.
Keinona on vähähiilinen betoni, jossa sementin osuutta on vähennetty tai käytetystä sementistä osa on korvattu teollisuuden sivuvirtatuotteilla, kuten lentotuhkalla tai masuunikuonalla.
Pilottihankkeena on Herva–Nuojuankangas-voimalinja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen voimalinja on 117 kilometriä pitkä ja pylväille tulee kaikkiaan noin 2 000 perustuselementtiä, joista puolet valmistetaan vähähiilisellä betonilla.
Vaatimukset täyttyvät
Pylväiden perustuselementit valmistaa ja toimittaa Consolis Parma, jolle vähähiilisten betonielementtien valmistaminen talonrakentamisessa on jo rutiinia.
”Herva–Nuojuankangas-voimalinjan rakentaminen on meille kiinnostava kohde ja yksi päänavaus uudenlaisten infratuotteiden valmistamiseen”, kertoo teknologiajohtaja Juha Rämö Consolis Parmasta.
”Perustuselementteihin käytetään GWP.85-betonia, jonka ansiosta päästöt vähenevät noin 15 prosenttia. Herva–Nuojuankangas-hankkeessa se tarkoittaa 50 000 kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin normaalibetonilla valmistettaessa.”
Vähähiilisen betonin ominaisuudet ovat Rämön mukaan samat kuin muillakin betoneilla, joten eroja lopputuotteessa ei ole.
”Lujuuden kehitys voi olla hieman hitaampaa kuin tavallisella betonilla, mutta tuotteen loppulujuuteen sillä ei ole vaikutusta. Lähtökohta on, että kun betonia tehdään, materiaali täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset.”
Kokeilusta oppia
Herva–Nuojuankangas-linjan rakentaminen alkoi viime vuonna ja on hyvässä vauhdissa. Voimajohto valmistuu vuonna 2027.
”Tämä hanke on meille oppimispolku. Pyrimme pienentämään hiilijalanjälkeä perustusten valmistamisessa ja elementit ovat ensimmäinen kohde, jota kokeillaan. Tulosten perusteella tulemme myöhemmin säätämään teknisiä vaatimuksiamme”, Välimaa kertoo.
”Arvostamme sitä, että valmistava teollisuus aktiivisesti hakee vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, joilla CO2-päästöjä saadaan pienennettyä.”
