Pohjoiseen rakennettava Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia noin 800–900 megawattia eli kolmanneksen nykyisestä. Linja valmistuu tämän vuoden lopussa, ja sen odotetaan laskevan sähkön hintaa Suomessa ja Baltiassa suuren osan ajasta.
”Ruotsin vesivoimalla tuotetun sähkön vaikutus tuntuu Suomessa etenkin tuulettomina hetkinä, mikä pienentää hintapiikkejä”, kertoo johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä.
Aurora Linesta hyötyvät myös ruotsalaiset. Pohjois-Ruotsiin on suunnitteilla suuria teollisuushankkeita, jotka vaativat valtavasti sähköä. Sitä voidaan siirtää Aurora Lineä pitkin Suomesta etenkin tuulisella säällä, kun sähköä tuotetaan paljon yli omien tarpeiden.
”Tätä Ruotsin tarvetta ei osattu ennustaa, kun Aurora Lineä alettiin suunnitella, mutta nyt puhutaan jo Aurora Line 2:sta eli uudesta rajajohtoyhteydestä vastaamaan kasvavaan kysyntään”, Jyrinsalo sanoo.
Suomessa ja Ruotsissa tuulee eri aikaan
Aurora Line -hanketta alettiin suunnitella jo 2000-luvun alussa. Norjassa ja Ruotsissa oli jo tuolloin runsaasti vesivoimaa, kun taas Suomessa sähköntuotanto perustui pitkälti lämpövoimaan.
”Kuivina vuosina vesivoiman tuotanto Pohjoismaissa heikkeni, jolloin tarvittiin tueksi Suomen lämpövoimaa. Toisaalta, kun edullista vesivoimaa oli tarjolla, ajateltiin, että sitä voisi hyödyntää Suomessakin”, Jyrinsalo kuvailee.
Viime vuosina tilanne on muuttunut merkittävästi tuulivoiman kasvun myötä sekä Suomessa että Ruotsissa.
”Koska tuulivoiman tuotanto vaihtelee ajallisesti, syntyy tilanteita, joissa esimerkiksi Ruotsissa tuulee voimakkaasti tiettyyn aikaan ja Suomessa vasta muutamia tunteja myöhemmin. Uuden siirtolinjan avulla voimme hyödyntää toistemme tuulioloja”, Jyrinsalo sanoo.
Pitkä valmistelu toi tulosta
Vaikka Aurora Lineä pidettiin vaihtoehtona jo 2000-luvun alussa, periaatepäätös sen suunnittelusta tehtiin vasta vuonna 2016.
Fingrid ja Ruotsin Svenska kraftnät jättivät ensimmäisen EU-rahoitushakemuksensa vuonna 2020. Tuolloin hanke kulki vielä nimellä 3rd AC Interconnection Finland–Sweden, mutta ei saanut tukea.
”Jatkoimme perustelujen keräämistä ja kehitimme iskevämmän Aurora Line -nimen, joka kuvastaa siirtoyhteyden pohjoista sijaintia”, Jyrinsalo kertoo hakemusprosessista.
Vuonna 2022 Aurora Line sai EU:n investointitukea, ja rakentaminen pääsi käyntiin.
Jos video ei näy, sen voi katsoa täältä.
Tässä juttusarjassa seurataan Aurora Linen vaiheita suunnittelusta käyttöönottoon.
