Sähkön kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöorganisaation ENTSO-E:n visio 2030 avaa keskustelua sähköjärjestelmän murroksesta ja sen uhkista sekä mahdollisuuksista sähköjärjestelmälle. Visio liittää yhteen markkinoiden ja käyttötoiminnan yhtäaikaisen kehittämisen ja kysyy, miten kannattaa toimia, kun markkinat valjastetaan energiamurrokseen.
Kymmenen vuotta sitten perustetun ENTSO-E:n ensimmäinen vuosikymmen on ollut muutoksia täynnä. Eikä järjestön tahti ainakaan hidastu tulevaisuudessa, siitä pitää energiasiirtymä huolen. Samalla eurooppalaisen yhteistyön rooli vain korostuu jatkossa.
Verkkosuunnittelu vaatii kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä. Keskeinen työkalu tässä työssä on Euroopan 10-vuotinen verkon suunnitelma TYNDP, joka laaditaan joka toinen vuosi eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n toimesta.
Fingridin ja Svenska kraftnätin yhteishanke maiden väliseksi kolmanneksi sähkörajajohdoksi on saanut EU:lta 4,3 miljoonaa euroa tukea tekniseen selvitysvaiheeseen.
Reservisäätöenergian pohjoismainen kauppapaikkamalli laajenee koko Euroopan kattavaksi.
Vuoden aikana Euroopan parlamentissa käsitellään merkittäviä energiapolitiikan uudistuksia, jotka tulevat vaikuttamaan suoraan eurooppalaisiin alan toimijoihin sekä jokaiseen eurooppalaiseen, kirjoittaa europarlamentaarikko ja
Europarlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri.
Euroopan sähkömarkkinoiden integraatiota koskeviin kysymyksiimme vastasi ENTSO-E:n Secretary-General, Laurent Schmitt.
Sähkömarkkinat ovat käyneet läpi täydellisen muodonmuutoksen Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Paljon tulee muuttumaan myös lähivuosina.
Tasehallinnan suuntaviivat hyväksyttiin EU:n jäsenvaltioiden äänestyksessä maaliskuussa 2017. Yhtenäisten vaatimusten odotetaan tulevan voimaan vuoden loppuun mennessä. Linjaus tehostaa sähkömarkkinoiden toimintaa edistämällä kantaverkkoyhtiöiden tarvitsemien reservien – lähinnä säätösähkön – rajakauppaa ja harmonisoimalla taseselvityksen menettelyjä.
Tarkempien laite- ja kuormituskohtaisten kulutusprofiilien ja erilaisen avoimen datan avulla voidaan tulevaisuudessa paremmin optimoida, miten käytössä oleva energiajärjestelmä mitoitetaan kansantaloudellisesti järkevimmin. Lähtökohdat avoimen datan hyödyntämiseen energiamarkkinoilla ovat houkuttelevat, kun lähes kaikilla asiakkailla on käytössään reaaliaikaisesti luettavat sähkömittarit.
