Euroopan energiasektori on siirtymässä fossiilisiin polttoaineisiin nojautuvasta keskitetystä tuotantorakenteesta puhtaaseen, digitalisoituun ja kuluttajakeskeiseen järjestelmään, jolle tyypillistä ovat hajautetut resurssit kuten aurinkopaneelit, muu pienimuotoinen tuotanto ja sähkövarastot. Matkalla vuoteen 2030 yhteiskunta sähköistyy entisestään, sillä se on avain päästöjen vähentämiseen.

Fingridin sähkömarkkinajohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

– On tärkeää, että ENTSO-E visiossaan kytkee markkinaratkaisut ja sähköjärjestelmän käyttötoiminnan yhteen. Markkinoita ei voi erottaa fysiikasta. Kun sähkömarkkinat siirtyvät kohti reaaliaikaisuutta, on käyttötoiminnan ja markkinoiden kehittymisen tapahduttava käsikynkässä, sanoo 2030-visiota tarkasteleva Fingridin sähkömarkkinajohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Kaupankäynti tihenee, verkko luo rajat

Sähkömarkkinat elävät vielä useissa Euroopan maissa tunnin jaksoissa, mutta rytmi käy yhä nopeammaksi. Edessä on tulevina vuosina siirtyminen 15 minuutin markkinoihin. Ajurina on sään mukaan vaihteleva tuotanto ja sen parikseen tarvitsema kulutuksen jousto, joille molemmille tunnin mittainen kaupankäyntijakso on auttamatta liian pitkä. Markkinatoimijat haluavat myös käydä kauppaa mahdollisimman lähelle toimitushetkeä, mikä mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin paremmin reagoimisen.

– Reaaliaikamarkkinat eli reaaliajassa tai hyvin lähellä sitä oleva kaupankäyntimahdollisuus ovat iso asia mietittäväksi, kun olemme yhä vahvemmin siirtymässä uusiutuvan energian käyttöön ja meillä on paljon vaihtelevaa tuotantoa, lähinnä tuulivoimaa, ja sitä on tulossa voimakkaasti lisää tulevina vuosina tarkastelee Sihvonen-Punkka.

Markkina-alueiden hienojakoisuus tarkastelussa

Nykyinen sähkömarkkinamalli on sidottu tiukasti eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja sen säätö puhumattakaan merkittävistä muutoksista vaatii aikaa.

Keskeiset kysymykset pohdittaessa mallin kehittämisvaihtoehtoja liittyvät markkinoiden maantieteelliseen hienojakoisuuteen, kaupankäyntijakson pituuteen, päivänsisäisten markkinoiden kaupankäyntimuotoihin, kantaverkkoyhtiöiden rooliin järjestelmän ja markkinoiden ohjauksessa sekä eri palvelujen markkinapaikkojen järjestämiseen.

Markkina-alueiden hienojakoisuudessa on kysymyksenä se, pitäisikö markkinoita jakaa nykyistä pienempiin tarjousalueisiin kuvastaen siirtoverkkojen kapeikkoja, vai tavoitellaanko markkinatoimijoille mahdollisimman tasapuolisia kilpailuolosuhteita yhtenäisen markkina-alueen kautta.

– Hinta-alueet ja niitä koskevat muutostarpeet ovat jatkuvasti esillä eurooppalaisessa keskustelussa ja sitä ne ovat myös pohjoismaisella tasolla, toteaa Sihvonen-Punkka.

Markkinaperusteita ja kansallisia variaatioita?

ENTSO-E:n 2030-visio on vasta avaus. Se sallisi EU:n alueella erilaiset kansalliset ratkaisut ja variaatiot tietyissä rajoissa. Markkinatoimijoille tämä voisi tietää vaikeuksia. Markkinaperusteisesti tärkeää olisi, että toimintaympäristön säännöt olisivat mahdollisimman samanlaiset. Mukauttaminen tuo aina markkinatoimijoille lisätyötä ja kustannuksia. Niin ikään kansalliset erikoisuudet voivat suojella kansallisia toimijoita ja siten estää sähkön sisämarkkinoita aidosti toteutumasta.

Valmistautuminen murroksen tuleviin vaiheisiin on käynnistettävä nyt. Se tapahtuu monella tasolla: eurooppalaisesti, mahdollisesti alueellisesti, kansallisesti ja myös yhtiötasolla. Vision mukaan verkon rajoitteiden pitäisi nykyistä paremmin heijastua markkinoihin ja hintasignaaleihin. Reaaliaikamarkkinoiden merkitys kasvaa ja sähkömarkkinoiden tuotteet tulevat lyhyemmiksi kestoltaan ja myös yksikkökooltaan pienemmiksi, mikä liittyy järjestelmän hajautuneisuuteen, hiilen vähentämiseen, digitalisaatioon ja kuluttajien osallistumiseen markkinoille. Myös kanta- ja jakeluverkkoyhtiöiden koordinaatio tiivistyy, mikä liittyy hajautettujen joustoresurssien käyttöön.

Fingrid käy tiivistä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja etsii markkinaehtoisia ratkaisuja energiamurroksen mahdollistamiseksi. Yhtiö on mm. kulutusjoustoa ja aggregointia koskevien pilottien ja sääntöjen kehittämisen kautta lisännyt kulutusjouston ja pienten kohteiden osallistumista säätösähkö- ja reservimarkkinoille.

– On tärkeää, että etsimme uusia ratkaisuja auttaa sähköjärjestelmää sopeutumaan murrokseen kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja käyttövarmuus säilyttäen. Omalta osaltamme haluamme edistää ja mahdollistaa siirtymää puhtaaseen energiajärjestelmään, sanoo Sihvonen-Punkka.