Helsingissä sijaitseva Fingridin Kantaverkkokeskus valvoo tauotta joka päivä vuorokauden ympäri, että sähköä on riittävästi saatavilla valtakunnan joka kolkassa. Valvomon vuorokautta rytmittävät rutiinitehtävien ohella yllätykset, jotka vaativat nopeaa reagointia häiriöttömän sähkön saatavuuden turvaamiseksi. Osa häiriöistä vaikuttaa myös päivänsisäiseen sähkön hintaan.
On maanantaiaamu ja kantaverkkokeskuksesta soitetaan. Viikonlopun aikana naapurimaan kantaverkkoyhtiö on alkanut rajoittaa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin. Mielessäni pilkahti muistijälki viime kesästä, kun Svk joutui rajoittamaan sähkön siirtoa Norjasta aikaansaaden samalla hämminkiä sähkömarkkinoilla – ei kai tämä nyt toistu Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla?
Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden käytönsuunnittelutoimisto Nordic RSC tarjoaa kantaverkkoyhtiöille sekä alueellista analyysia käytönsuunnittelun tueksi että toteuttaa uutta siirtoihin perustuvaa kapasiteetin laskentamenetelmää.
Sään mukaan vaihtelevaan tuotantoon ja pelkkään sähkön energiahintaan perustuvaan markkinamalliin perustuva sähköjärjestelmä voi toimia vain, jos yhteiskunta ymmärtää ja hyväksyy sen lainalaisuudet, kirjoittaa Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
Huhtikuun alussa eläkkeelle jäävä Lindroos aloitti uransa 1980-luvulla Sähköteknillisen Insinööritoimiston sähköistyshankkeissa ja IVOn jakeluverkkohankkeissa. Hän on työskennellyt sekä IVO Voimansiirrossa että Fingridissä eri tehtävissä niiden perustamisesta alkaen.
Fingrid julkaisee sähkömarkkinainformaatiota, joka perustuu eri toimijoiden tietotarpeisiin ja lainsäädännön vaatimuksiin. Tiedon kautta saavutettava läpinäkyvyys varmistaa reilun pelin Suomen ja ajan myötä koko Euroopan sähkömarkkinoilla.
Sähkömarkkinoilla tuotannon ja kysynnän pitää olla tasapainossa joka hetki. Kun tasapaino on uhattuna, perinteisesti joustoa on tarjonnut sähköntuotanto.
25 vuotta avoimilla sähkömarkkinoilla on kulunut vauhdikkaasti. Markkinat ovat laajentuneet ja markkinapaikat sekä yhteydet kehittyneet, kirjoittaa Fingridin varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Kysyimme neljältä sähkömarkkinoiden asiantuntijalta, miten he organisaationsa edustajina näkevät sähkömarkkinoiden kehittyvän ja pohjoismaisen tasehallintahankkeen edistyvän. Vastauksissa näkyy huolta sähkömarkkinoiden läpinäkyvyyden jatkuvuudesta ja uuden tasehallintamallin kustannuksista. Myös työtä on edessä, kun varttitase vaatii ison muutoksen sähkönmittaukseen.
Sähkömarkkinoille tulee yhä enemmän puhdasta uusiutuvaa sähköä. Uusiutuvan sähkön mukana on kuitenkin tullut myös entistä enemmän hintavaihtelua, kertoo Fingridin varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
