Webinaarissa tuli selväksi, että sähköistäminen on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tarvitaan sähköä, joka on päästötöntä, toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista – ja sitä tarvitaan todella paljon.

Mikko Heikkilä Fingridistä kertoi webinaarin alkuun yhtiön tekemästä skenaariotyöstä tulevaisuuden suuntaviivojen selvittämiseksi. Kaikissa Fingridin laatimissa neljässä skenaariossa sähkönkulutus kasvaa:

– Ilmastoneutraali-Suomi 2035 käyttää puolitoista kertaa enemmän sähköä kuin korona-Suomi vuonna 2020, kuvaili Heikkilä. Teollisuuden sähkönkäyttö on suurin tekijä tässä muutoksessa.

– Tuulivoiman kasvu näkyy vahvasti skenaarioissa. Uutta tuulivoimaa rakennetaan lähiaikoina yhden ydinvoimalan verran – joka vuosi, huomautti Heikkilä.

Jouni Pylvänäinen (vas.), Olli Sipilä, Veera Höglund ja Timo Kiiveri keskustelivat Currentissa infrastruktuurista. Panelisteja haastatteli Jukka Ruusunen.

Terästehdas valjastaa vedyn

Kova teollinen case webinaariin saatiin SSAB:n Raahen terästehtaalta, joka on Pohjoismaiden suurin lajissaan. Tehdas tähtää C02-vapaaksi 10–20 vuodessa vedynpelkistyksen avulla. Mikäli tässä onnistutaan, hiilisäästö on neljä miljoonaa tonnia eli 7 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä.

– Tehdas tulee tarvitsemaan 10 kertaa nykyisen määrän sähköä vedyn tekemiseen, kertoi Mikko Lepistö SSAB Europe Oy:stä.

Vedyn suhteen keskustelijat olivat hiukan huolissaan EU:n viimeaikaisista linjauksista: jos esimerkiksi verkkosähköä ei saa käyttää vihreän vedyn tekemiseen, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu käy taas pari piirua vaikeammaksi.

Tilaisuudessa keskusteltiin paljon siitä, miten sähkön kulutus kasvaa teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä – ja teollisuudessa ylivoimaisesti eniten.

Lämmityksen suhteen kannattaa miettiä, mikä on sähkön rooli tällä puolella. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Oy:stä muistutti, että polttoon perustumaton lämmöntuotanto vaatii tavallisesti kovat talvireservit.

– Ei kannata sähköllä lähteä korvaamaan uusiutuvaa kaukolämpöä, Laitinen totesi.

Heikki Peltomaan (vas.), Petra Lundströmin ja Tuomas Timosen aiheena oli sähkön tuotannon muutos.

Infra kestää sähköautojen esiinmarssin

Yksi nouseva megatrendi on tietenkin liikenteen sähköistyminen. Tuukka Heikkilä Energiateollisuus ry:stä totesi, että sähköautojen lisääntyvä suuri määrä ei ole Suomen oloissa mikään ongelma, ainakaan verkkonäkökulmasta.

– Meillä sähköverkot on tehty vahvoiksi ja ne tarjoavat sitä vaadittua joustoa.

Sähkön tuotannosta puhuttaessa tuulivoima oli itseoikeutetusti paljon esillä webinaarissa. Heikki Peltomaa WPD Finland Oy:stä huomautti, että tällä hetkellä tuulivoimaloita tulee markkinaehtoisesti lisää satakunta vuodessa.

– Nykyvauhdilla energian tuotannosta 30 % tulee tuulivoimasta vuonna 2030, Peltomaa totesi.

Petra Lundström Fortum Power and Heat Oy:stä peräänkuulutti kokonaisuuden merkitystä: koko energiapaketin toimivuus yhdistettynä päästöttömyyteen – uusiutuvien lisäksi ydinvoimaa hyödyntämällä – on voittajaresepti.

– Tässä kuviossa toimiva verkko on aivan keskeinen. Ja kaikki mahdollinen järkevä sähköistetään, ehkä pitkälti juuri vetytalouden avulla, Lundström pohti.

Myös Tuomas Timonen Kemijoki Oy:stä katsoi, että tavoitteisiin pääsemiseksi kaikki keinot tarvitaan, niin kulutus- kuin tuotantopuolella. Päästötön, puhdas vesivoima ei ole tässä kisassa heikoilla.

– Vesivoimassa isot investoinnit on jo tehty, Timonen muistutti.

Mikko Lepistö (vas.), Jussi Laitrinen ja Tuukka Heikkilä pohtivat sähkön kulutuksen muutosta.

Ministerin videohaaste

Keskustelijoita puhutti tilaisuudessa paljon myös toimitusvarmuus ja ennustettavuus. Lisäksi elinkeinoministeri Mika Lintilän videolta nähdyssä haastattelussa Lintilä haastoi Fingridiä panostamaan ennakoimiseen, jotta tulevaisuuden haasteet saadaan hanskattua.

Jouni Pylvänäinen Kymenlaakson Sähköverkko Oy:stä puhui tarpeesta investoida lisää jakeluverkkoon; Olli Sipilä Gasgrid Finland Oy:stä muistutti, että stabiliteettia ja varmuutta halutaan läpi yhteiskunnan.

– Meillä tarvitaan aivan kaikki ratkaisut – ja siihen vielä vähän lisää, kiteytti Sipilä.

Veera Höglund Omexom Finlandista puhui osaamisen kehittämisen tärkeydestä – miten varmistetaan, että alalle riittää työvoimaa seuraavan 20 vuoden aikana?

Fingridin Timo Kiiveri totesi, että jo ennen vuotta 2035 yhtiöllä on edessään kiireinen vuosikymmen. Sähköasemia rakennetaan satakunta tällä vuosikymmenellä ja sähköverkkoa tehdään samassa ajassa  3 500 kilometrin edestä.

– Tämä tarkoittaa, että meillä rakennetaan nykykantaverkkoon suhteutettuna 30 % lisää verkkoa 10 vuodessa, totesi Kiiveri.

Jero Ahola teki yhteenvedon Current-tilaisuudesta.

Professorilta loppunuotit

Keskustelijoiden jälkeen estradin sai vielä hetkeksi LUT-yliopiston professori Jero Ahola, joka veti webinaarin antia ansiokkaasti yhteen. Hänen mukaansa ”suuresta sähköistämisestä” on toki puhuttu 2010-luvun puolivälistä lähtien, mutta nyt muutos jalkautetaan.

Aholan mukaan seuraavan 14 vuoden aikana sähkönmäärä tuplautuu ja primäärienergian käyttö vähenee kolmanneksen – jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Mikä sitten voisi estää?

– Sähkön hinnan on oltava alhainen, hän totesi ja lisäsi, että kustannuskilpailukykyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Professori muistutti myös regulaatiopuolen tärkeydestä: itseään ei kannata ampua jalkaan kehnoja direktiivejä tehtailemalla.

– Verkkosähkön käyttö on sallittava vihreän vedyn tuotannossa, linjasi Aholakin.

Jukka Ruusunen muistutti webinaarin päätteeksi, että Suomella on hyvä kilpailuasema puhtaan sähkön tuottajana. Teollisuuden sähköistäminen on hyvällä alulla ja seuraavana edessä on kenties kansallisen vetystrategian laatiminen?

– Vety ja sähkö on nähtävä kumppaneina, totesi Ruusunen.

Ruususen mukaan tekemistä riittää lähivuosina, koska yksin verkkoinvestointeja tarvitaan miljardien edestä.

– 2035 on huomenna, hän kuittasi tilaisuuden lopuksi.

Tilaisuuden tallenne: fingrid.videosync.fi/fingrid-current

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *