Sähköverkkoa on vahvistettava lähivuosina merkittävästi, jotta sekä kotimainen kulutuksen kasvu että uudet kansainväliset investoinnit voidaan ottaa vastaan.
”Sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä on valtava muutos, jota vauhdittavat sekä teollisuuden sähköistyminen että erityisesti lämmityksen kasvava sähkönkäyttö”, toteaa verkkosuunnittelupäällikkö Aki Laurila.
Kantaverkon kehittämissuunnitelma on Fingridin keskeinen työkalu tulevaisuuden sähköverkon kehittämistarpeiden arviointiin ja ajoittamiseen.
Fingrid varmistaa, että sähköverkko on kilpailuetu, eikä este.
Siirtyminen fossiilitaloudesta puhtaaseen sähköön voi houkutella Suomeen uutta sähköintensiivistä teollisuutta, ja kantaverkon pitää mahdollistaa tämä kehitys.
”Suomi on sähköintensiiviselle teollisuudelle kiinnostava maa, mutta investoinneista käydään kovaa kilpailua. Fingrid varmistaa, että sähköverkko on kilpailuetu, eikä este”, Laurila sanoo.
Suunnitelma kattaa seuraavat 10 vuotta
Sähkömarkkinalakiin perustuen kantaverkon kehittämissuunnitelma pitää sisällään seuraavan kymmenen vuoden toimenpiteet, joilla täytetään kantaverkkoyhtiön kehittämisvelvollisuus ja laatuvaatimukset. Joka toinen vuosi julkaistavan raportin liitteenä on laaja ennuste sähkön kulutuksesta ja tuotannosta.
”Kehittämissuunnitelmassa ei ole yksityiskohtaisia investointeja, vaan suunnitelmassa esitetään, mitä verkon vahvistuksia tarvitaan, jos kunnianhimoiset sähkönkulutuksen ennusteet toteutuvat”, tähdentää verkkosuunnittelun erikoisasiantuntija Kaisa Nykänen.
Suomessa kulutetaan sähköä tällä hetkellä noin 83 teravattituntia vuodessa. Vuoteen 2035 mennessä kulutuksen arvioidaan nousevan jopa yli 150 teravattituntiin. Kasvua vauhdittavat sekä uusiutuvan energian käyttö että sähköä tarvitsevan teollisuuden investoinnit.
Kulutuksen kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Sähkönkulutuksen painopiste sijaitsee Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa; nykyisin jo kaksi kolmasosaa koko maan sähkönkulutuksesta sijoittuu Etelä-Suomeen, Tampereen eteläpuolelle. Samanaikaisesti uusiutuvaa sähköntuotantoa, lähinnä tuulivoimaa, rakennetaan runsaasti pohjoiseen ja länsirannikolle.
”Tämä epätasapaino korostaa tarvetta vahvistaa pohjois–etelä- ja länsi–eteläsuuntaisia runkoyhteyksiä”, Nykänen perustelee.
Kantaverkon kehittämissuunnitelman ennusteet on laadittu kunnianhimoisesti, jotta mahdolliset ongelmakohdat voidaan tunnistaa ajoissa. Suunnitelma on joustava ja sitä päivitetään säännöllisesti tarpeiden muuttuessa.
”Se on joka tapauksessa selvää, että sähkön tarpeen kaksinkertaistuessa kantaverkkoa pitää kehittää kiihtyvällä vahdilla”, Nykänen huomauttaa.
Tavoite: kaikki liitynnät voidaan toteuttaa
Suurten voimajohtohankkeiden toteuttaminen kestää seitsemästä kahdeksaan vuotta, joten tulevaisuuteen on varauduttava hyvissä ajoin. Varsinaiset ja lopulliset investointipäätökset tehdään joustavasti sen mukaan, miten asiakashankkeet etenevät.
”Käymme jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa, jotta kantaverkkoon voidaan suunnata investointeja ensin sinne, missä tarve on sillä hetkellä suurin. Näin voidaan ratkoa myös nopean aikataulun haasteita, kuten lämmityksen sähköistymistä, joka on edennyt huomattavasti nopeammin kuin uusia kantaverkon voimajohtoja voidaan toteuttaa”, Laurila toteaa.
Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti ja uusia hankkeita voi nousta esiin yllättävästi.
Erityisesti sähkökattilainvestointien kaipaamissa liitynnöissä tarvitaan nopeita vahvistuksia ja joustoa verkossa – eikä siltikään liittäminen verkkoon välttämättä onnistu asiakkaan toivomassa aikataulussa. Suuret tuulivoimalahankkeet sen sijaan toteutuvat yleensä samassa aikataulussa verkon rakentamisen kanssa.
”Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti ja uusia hankkeita voi nousta esiin yllättävästi. Kantaverkon kehittämissuunnitelmassa pyrimme kuitenkin varautumaan niin, että kaikki toteutuvat hankkeet voidaan liittää kantaverkkoon. Samalla suunnitellaan alueellisten verkkojen kehittämistä”, Nykänen kuvailee.
Miljardiluokan investoinnit kantaverkkoon
Fingrid investoi kantaverkkoon enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuosina 2025–2028 toteutettavien hankkeiden yhteenlaskettu arvo kohoaa 2,0 miljardiin euroon. Vuoteen 2035 mennessä investointien arvioidaan kasvavan 5,2 miljardiin euroon.
Investoinneilla vahvistetaan erityisesti runkoyhteyksiä pohjoisesta ja lännestä etelään. Etelä-Suomeen valmistuu useita uusia kantaverkon yhteyksiä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös Itä-Suomessa valmistaudutaan kasvuun.
”Käynnistämme ympäristövaikutusten arvioin nin uudesta 400 kilovoltin siirtoyhteydestä Huutokosken ja Kontiolahden välillä. Se parantaisi erityisesti Pohjois-Karjalan alueen sähkönsiirtoyhteyksiä ja loisi puhtaaseen sähköön liittyviä mahdollisuuksia”, Laurila kertoo.
Kantaverkon kehittämisessä ei keskitytä vain uusiin voimajohtoihin, vaan Fingrid etsii myös joustavia ja uusia ratkaisuja asiakashankkeiden nopeuttamiseksi.
Esimerkiksi ehdolliset liittymissopimukset tuovat suurille teollisuushankkeille varmuutta investointipäätösten tekemiseen, kun liityntäsopimus voidaan tehdä aikaisemmassa vaiheessa. Hybridiliitynnät ja joustavat järjestelyt puolestaan voivat nopeuttaa uusien laitosten kytkemistä verkkoon.
Hybridiliitynnässä sähkönkulutus ja -tuotanto ovat samassa kantaverkkoliitynnässä ja siirtotarpeet kantaverkossa pienenevät. Joustavilla liityntäsopimuksilla taas voidaan mahdollistaa liityntä joustoratkaisuin sellaisiksi, että alkuvaiheessa liitynnän edellyttämiä verkkovahvistuksia voidaan mahdollisesti lykätä.
Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelman lopullinen versio julkaistaan tämän vuoden lopulla.
