Haloo – kuuleeko Fingrid?

Fingridille on tärkeää ansaita asiakkaiden luottamus, jotta sähköjärjestelmän kehittäminen yhteistyössä eri osapuolien kanssa sujuu hyvässä hengessä. Eri asiakasryhmien toiveet ja tarpeet eroavat toisistaan, ja ratkaisuissa ei voida välttyä kompromisseilta. Asiakkaiden kuulemiseen on viime vuosina panostettu, kirjoittaa Fingridin asiakastoiminnan johtaja Jussi Jyrinsalo. JULKAISTU 5.4.2018.

Olemme viime vuosina panostaneet siihen, että saisimme asiakkaiden äänen paremmin kuuluviin Fingridissä. Tätä varten meillä on pysyviä asiakastoimikuntia (lue lisää: Tiedot jakoon ja asiakkaat ääneen), ja lisäksi kasvava määrä palvelu- tai projektikohtaisia asiakasfoorumeita. Käymme asiakaskohtaisia palautekeskusteluita, kysymme palautetta ja kirjaamme tämän asiakkuuksien hallintajärjestelmäämme. Palautteet käsitellään ohjausryhmissämme.

Palautteen avulla olemme kehittäneet toimintaamme. Kun asiakkaat kaipasivat lisää tietoa eurooppalaisten verkkosääntöjen käytäntöön viemisestä, käynnistimme pari vuotta sitten Verkko-sääntöfoorumin, jonka tilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton. Olemme palautteen pohjalta myös parantaneet kantaverkon suunnitteluprosessia siten, että alueellisia verkkosuunnitelmia tehtäessä toteutuu riittävä asiakasdialogi.

Joissakin palautteissa mainitaan, että Fingrid kyllä kuuntelee, muttei kuitenkaan kuule. Miksi siis emme aina toimi saamamme palautteen mukaisesti? Asiakkaamme edustavat sähkön käyttäjiä, tuottajia, jakelijoita ja muita markkinaosapuolia. Eri asiakasryhmien toiveet ja tarpeet eroavat toisistaan, ja ratkaisuissa me joudumme tekemään kompromisseja. Tällöin yksittäisestä asiakkaasta tai jopa koko asiakasryhmästä saattaa tuntua siltä, ettei palautetta otettu huomioon. Näin saattoivat kokea esimerkiksi sähkön tuottajat, kun tuotannon osuutta kantaverkkomaksuista hieman korotettiin pari vuotta sitten. Moni muutoksista liittyy eurooppalaisiin verkkosääntöihin tai suuntaviivoihin – siis lainsäädäntöön – ja ne meidän tulee viedä tietyssä aikataulussa kansalliseen käytäntöön. Toki yritämme aina vaikuttaa säännöksiin jo niitä valmisteltaessa, jotta ne soveltuisivat myös meidän olosuhteisiimme.

Hyvä esimerkki jälkimmäisestä tapauksesta on varttitase ja sen aikataulutus. Meiltä on kyselty, miksi ajamme varttitasetta kuin käärmettä pyssyyn, kun se aiheuttaa kustannuksia etenkin jakeluverkkoasiakkaillemme. Mihin ylipäätään tarvitaan varttitasetta? Sähköjärjestelmässä yhä suurempi osa tuotannosta vaihtelee jatkuvasti tuulen ja auringon mukaan, jolloin tehotasapainoa ei voida enää hallita tunnin aikaikkunassa. Eurooppalaisista suuntaviivoista tuleekin vaatimus toteuttaa varttitase vuoden 2020 loppuun mennessä, vaikkakin kansallinen valvontaviranomainen voi anoa tähän lykkäystä. Miksi Fingrid ei sitten esittäisi hanketta lykättävän niin pitkälle kuin mahdollista, kun kerran lukuisat asiakkaamme näin toivovat?

Muut Pohjoismaat ajavat varttitaseen mahdollisimman nopeaa toteutusta, jolloin Suomi eriytyisi tältä osin jopa vuosiksi pohjoismaisista markkinoista. Tämä ei voi olla kansantaloutemme kannalta järkevä ratkaisu, vaan meidän on syytä synkronoida aikataulujamme naapurien kanssa. Peiliin katsoen emme kuitenkaan ole osanneet viestiä riittävästi muutosten taustoista ja eri skenaarioiden vaikutuksista, vaan olemme liikaa keskittyneet kertomaan siitä, miten muutos toteutetaan. Ja tässäkin tapauksessa haluamme tietysti kuulla asiakkaitamme, jotta muutoksen erilaiset vaikutukset varmasti ymmärretään ja ne voidaan mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon.

Ratkaisuja tehdessämme haemme aina kokonaisuuden kannalta taloudellisinta vaihtoehtoa, mikä saattaa toisinaan olla ristiriidassa yksittäisen toimijan – myös Fingridin – talouden kanssa. Ja vaikka aina ei kaikkia kantoja voida ottaa riittävästi huomioon, on meidän kuitenkin muistettava kertoa avoimesti ratkaisujen taustat. Meille on elintärkeää ansaita asiakkaidemme luottamus joka päivä, jotta voimme yhdessä ja määrätietoisesti edetä kohti sähköjärjestelmää, joka riittää koko Suomen tarpeisiin ja joka osaa tasapainottaa itsensä markkinaehtoisesti – osana eurooppalaista kokonaisuutta.

Jussi Jyrinsalo
Johtaja, asiakkaat ja kantaverkkosuunnittelu