Search
Close this search box.

Jättimäinen vihreä teräshanke

Jaa
Norjalaistaustainen Blastr Green Steel suunnittelee Inkooseen vähähiilistä terästehdasta, jossa on tarkoitus laskea merkittävästi hiilidioksidipäästöjä verrattuna perustuotantoon.

”Suunnittelemme isoa terästehdasta, jonka vuosituotanto on 2,5 miljoonaa tonnia vihreää terästä vuodessa”, Blastr Green Steelin Suomen maajohtaja Antti Kaikkonen kertoo.

Hän kertoo, että markkinoilla vihreälle teräkselle on valtava tarve.

”Tulevassa asiakaskunnassamme on selkeästi nähtävissä, että kaikki terästä omassa tuotannossaan käyttävät yritykset haluavat pienentää hiilijalanjälkeään. Tähän kysyntään haluamme olla luomassa ratkaisuja.”

Maailmalla vastaavia hankkeita on jo käynnissä, mutta Kaikkosen mukaan Blastr Green Steel on vähennystavoitteissaan erityisen kunnianhimoinen.

”Tavoitteemme on vähentää hiilidioksidia 90 prosenttia koko arvoketjun yli, käsittäen oman terästuotannon eli niin sanottujen Scope 1 -päästöjen lisäksi myös Scope 2- ja 3-päästöt.”

Hanke etenee aikataulussaan. Juuri nyt ollaan esiselvitysvaiheessa ja tuotannon on suunniteltu alkavan vuonna 2027–2028. Fortumin kanssa on sovittu alueesta, jolle laitosta suunnitellaan. Nyt käynnissä on ympäristövaikutusten arviointi ja alueen asemakaavoitus.

”Monta erilaista vaihetta on tekeillä. Fokus on vahvasti luvituksessa ja laitoksen esisuunnittelussa. Potentiaalisten teknologiatoimittajien kanssa käydään keskustelua ja valmistaudutaan hakemaan ulkopuolista rahoitusta”, Kaikkonen sanoo.

Inkoo valikoitui ison vihreän hankkeen sijaintipaikaksi hyvän infrastruktuurinsa ansiosta. Vanhalla, perinteikkäällä teollisuustontilla on olemassa oleva vahva sähköverkko ja Fingridin kantaverkon sähköasema. Sähköenergiaa tarvitaan terästehtaaseen ja suorapelkistyksessä tarvittavan vedyn tuotantoon.

”Meille on iso merkitys, että laitoksen tarpeisiin on sähköinfra jo olemassa. Uuden, näin vahvan verkon rakentaminen olisi iso ja pitkä prosessi. Iso etu on myös se, että Fingrid on suunnitellut vahvistavansa verkkoa edelleen.”

Antti Kaikkonen myöntää, että hankkeen onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä ja vuoropuhelua.

”Aikataulu ja koko hanke on kunnianhimoinen, ja vaaditaan laajasti onnistumista. Uskon vahvasti, että avoimella yhteistyöllä päästään hyvään lopputulokseen.”

Päästöjen kolme laajuusalaa

Ympäristövaikutusten standardi GHG­-Protocol eli kasvihuonekaasuprotokolla jaottelee päästöt kolmeen laajuusalaan eli scopeen.
• Scope 1 ­-luokan päästöt syntyvät yrityksen oman toi­minnan seurauksena ja niihin se voi suoraan vaikuttaa.
• Scope 2 ­-luokkaan kuuluvat tuotannon epäsuorat, kuten sähkön tuotannosta synty­neet, päästöt.
• Scope 3 ­-luokkaa ovat muun muassa tuotteiden loppukäy­töstä syntyneet epäsuorat päästöt.

Lähde: greencarbon.fi

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *