Search
Close this search box.

Kantaverkkopäivä katsoi tulevaisuuteen

Jaa
Fingridin Kantaverkkopäivässä marraskuussa kerrottiin puhtaan energiajärjestelmän rakentamisesta, investoinneista kantaverkkoon ja vastuullisesta urakoinnista. Tilaisuudessa Fingrid myös palkitsi kantaverkkotoiminnassa ansioituneita yhteistyökumppaneitaan.

Verkonrakentamisen ja kunnossapidon palvelutoimittajat tekevät Fingridille tänä vuonna noin 650 henkilötyövuotta. Projekteja on parhaillaan käynnissä satakunta.

”Menossa esimerkiksi on ennätykselliset kahdeksan kappaletta 400 kilovoltin voimalinjatyömaata, jotka jo ensi vuonna kasvattavat henkilötyövuosien määrää”, sanoo verkko-omaisuuden rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava Fingiridin johtaja Timo Kiiveri.

”Hyville palvelutoimittajille riittää töitä myös jatkossa”, totesi Timo Kiiveri Fingridistä.

Tulevan kymmenvuotiskauden aikana Fingrid investoi kantaverkkoon neljä miljardia euroa. Eri puolille Suomea hajaantuvat investoinnit etenevät 400–500 miljoonan euron vuosivauhtia.

”Vihreän siirtymän ja uusien teollisten hankkeiden edistämiseksi sähköä pitää yhä enemmän siirtää sen tuotantoalueilta kulutuksen käyttöön. Tarvitsemme vahvan kantaverkon, uusia sähköasemia ja ratkaisuja verkon tehotasapainon ylläpitämiseksi”, Kiiveri kertoo.

Töitä siis riittää jatkossakin hyville verkonrakentamisen ja kunnossapidon palvelutoimittajille.

”Arvostamme asiantuntemusta, luotettavuutta, vastuullisuutta ja innovatiivisuutta.”

Kantaverkkopäivässä 2023 palkittiin Jussi Hautala Siemens Oy:stä (vas.), Jyrki Toljander Caverion Industria Oy:stä, Kari Aaltonen Eltel Networks Oy:sta ja Mika Kärkkäinen Omexomista.

Vuoden rakentaja: Jussi Hautala, Siemens Oy

Perusteluiden mukaan Jussi Hautala on merkittävästi vaikuttanut Siemensin automaatiojärjestelmän kehittämisessä Fingridin tyyppiratkaisuksi – ja sittemmin sen päivityksiin. Automaatio- ja toisiojärjestelmissä hän on yksi alan arvostetummista osaajista ja kouluttajista.

Hautala kouluttaa ja auttaa automaatiotyössä myös Fingiridin palveluntoimittajia. Hän ottaa ongelmat vastaan haasteina eikä luovuta, ennen kuin ne saadaan ratkaistua.

Tietoa ja omaa osaamista kannattaa jakaa

”Projekteissa ja kehitystyössä haluan päästä lopputulokseen, johon olemme asiakkaan kanssa molemmat tyytyväisiä”, sanoo automaatiojärjestelmien parametrointiin ja käyttöönottoon erikoistunut projekti-insinööri Jussi Hautala. 

Projektityön mieluisena puolena Hautala pitää sitä, miten oma työ kulkee selkeää kaarta alusta loppuun.  

Hautala myös mielellään opastaa toisia. Hän uskoo tiedon avoimen jakamisen hyödyttävän sekä itseään että muita.

”Kouluttaessani mietin käytännön kokemusteni pohjalta, mikä tieto on kenellekin koulutettavalle kaikkein hyödyllisintä. Esimerkiksi kunnossapitäjien ei tarvitse tietää järjestelmän kaikista asetteluista, vaan heille on tärkeää keskittyä mahdollisten häiriöiden syihin”, hän toteaa.

”Fokus siis keskeiseen sisältöön ja tiiviisiin koulutuksiin!” 

Vuoden kunnossapitäjä: Mika Kärkkäinen, Omexom

Palkintoperusteluiden mukaan Mika Kärkkäinen on asiakaspalveluhenkinen työjohtaja. Vuodesta toiseen hän saa työryhmänsä ylittämään itsensä kunnossapidollisissa ponnistuksissaan.

Kärkkäinen ei pelkää haasteita, vaan tarttuu toimeen. Hän myös antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta sekä kehittää työmenetelmiä.

Asiakastyytyväisyys perustuu luottamukseen

”Asiakastyytyväisyys perustuu luottamukseen, joka tarkoittaa töiden tekemistä ohjeistuksen ja parhaan kyvyn mukaan. Tämän pohjalta asiakassuhdetta voi lähteä rakentamaan eteenpäin”, Mika Kärkkäinen toteaa.

”Keskeistä on myös kyky priorisoida töitä. Kiireelliset viankorjauskeikat – kuten esimerkiksi Fingridin sähköasemilla loistehoa poistavien reaktorikelojen vaihtaminen – ohittavat monet muut työtehtävät.”

Kärkkäinen pitää saamaansa tunnustusta koko viisihenkisen työryhmänsä ansiona.


”Kukaan ei pärjää työelämässä yksin. Meillä on ammatillisesti erinomainen ja hyvähenkinen työporukka, josta haluan huolehtia parhaani mukaan.”

Omaa asentajan osaamistaan Kärkkäinen ylläpitää tekemällä käytännön töitä aina tarpeen vaatiessa ja muiden työtehtävien salliessa. Samalla hän on voinut vaikuttaa muun muassa Fingridin työohjeistuksien ja asemasovelluksen kehittämiseen.

Työturvallisuuspalkinto: Jyrki Toljander, Caverion Industria Oy

Perusteluiden mukaan monissa hankkeissa työnjohtajana ja työmaapäällikkönä toimineella Jyrki Toljanderilla turvallisuusasenne on aina kohdallaan.

Erittäin yhteistyökykyinen Toljander koordinoi työmaiden työturvallisuutta ja perehdyttää työturvallisuuteen myös sivu-urakoitsijoita. Äskettäin Toljander myötävaikutti vahvasti siihen, että Alajärven sähköaseman rakentaminen saatiin toteutettua ilman tapaturmia.

Asennetta ja avoimuutta

Vuodesta 1998 sähköasemien parissa työskennellyt Jyrki Toljander kiteyttää hyvän työtyöturvallisuuden tekijät kahteen seikkaan: oikeaan asenteeseen ja avoimuuteen. Niitä hän haluaa vahvistaa pitkäjänteisesti.

”Läpikäyn työturvallisuuteen liittyviä asioita ja vaatimuksia niin oman väen kuin aliurakoitsijoiden kanssa jo ennen työmaalle saapumista.”

”Perehdytyksissä vielä kertaan ja syvennän tietoutta kaikkein keskeisimmistä työturvallisuusseikoista. Samalla muistutan keskustelun ja kysymysten tärkeydestä epäselvyyksien ehkäisemiseksi ja puutteiden korjaamiseksi.”

Työmaan turvallisuuteen Toljander palaa myös myöhemmin eri työvaiheissa ja -kohteissa sekä päivittäisillä kierroksillaan aliurakoitsijoiden kanssa.

”Oleellista on puuttua huomattuihin epäkohtiin heti. Lisäksi kannustan kaikkia katsomaan kaverinkin perään.”

Kantaverkon elämäntyöpalkinto: Kari Aaltonen, Eltel Networks Oy

Palkintoperusteluiden mukaan maanmittausteknikko Kari Aaltonen on tehnyt ansiokkaan työuran voimajohtojen kartoittajana, jolle dokumentaatio on suorastaan sydämen asia.

Jos Aaltonen huomaa oman työkohteensa ulkopuolisia dokumenttipuutteita – esimerkiksi voimajohtojen profiilien tietosisällössä – hän kertoo myös niistä ja pyrkii aktiivisesti korjaamaan tilanteen.

Työssään Aaltonen hyödyntää lentokuvausaineiston kaltaista uutta tekniikkaa ja tuoreimpia tietoja, eikä hän jätä asioita puolitiehen tai hautaa niitä sähköposteihin.

Dokumentaatio jää jälkipolville

Kari Aaltonen muistuttaa, että voimajohtojen ja sähköasemien dokumentaatiot jäävät jälkipolville ja ovat jo siksi tärkeitä. Hyvän dokumentaation pohjalta toiset voivat helposti jatkaa työtä, kun taas huonon takia he saattavat joutua pulaan.

”Viihdyn maastossa sekä vaihtelevien ja itsenäisten työtehtävien parissa. Keskeisintä on silti se, että työnsä tekee kunnolla, katsoo kokonaisuutta ja vie asiat maaliin.”

Pääosin eteläisessä Suomessa työskentelevän Aaltosen mielestä dokumenttien päivittämisen rinnalla olennainen osa hänen työtään on huolehtia havaittujen dokumenttipuutteiden korjaamisesta.
”Voimajohtojen profiilien tietosisällöstä löytyy parannettavaa. Tehtäväni on muun muassa tuoda esille määräysten vastaisia tai jopa vaarallisia voimajohtoristeämiä – niihinkin törmään silloin tällöin.”  

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *