Vuonna 2025 Suomen ja Ruotsin välille valmistuu uusi vaihtosähköyhteys, Aurora Line. Samalla Fingrid vahvistaa Suomen sisäistä sähköverkkoa rakentamalla johtolinjan pohjoisesta etelään.
Yhtenäinen ja puhtaaseen sähkön tuotantoon perustuva eurooppalainen sähkömarkkina edellyttää maiden välisiä rajasiirtoyhteyksiä, joita Suomessa ylläpitää ja kehittää Fingrid. Johtaja Jussi Jyrinsalon mukaan kilpailu ja sähkön vapaa liikkuvuus rajojen yli alentavat sähköenergian hintaa, mutta mikään maa ei jatkossa pysty yksin ja jatkuvasti tuottamaan edullista sähköä.
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö alkaa vihdoin täydentää Suomen sähköntuotantoa. Mitä uuden ydinvoimalan käyttöönotto tarkoittaa sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ja omavaraisuuden kannalta?
Vastaajana Fingridin vanhempi asiantuntija Minna Laasonen.
Kantaverkko on rakennettu useiden vuosikymmenten aikana. Laitekanta koostuu hyvin erilaisista ja eri-ikäisistä laitteista sekä rakenteista, joiden on pysyttävä toimintakuntoisina koko elinkaarensa ajan. Korkea siirtovarmuus varmistetaan verkon pitkäjänteisellä kunnossapidolla myös tuleville sukupolville.
Säännöllinen järjestelmien testaaminen ja käytännön harjoittelu eri toimijoiden kanssa ylläpitää kriisivalmiutta. Esimerkiksi sähköverkon isossa toimintahäiriössä muun muassa tiedonvälitys on ensiarvoisen tärkeää.
Vuonna 1976 Fingridin edeltäjäyhtiö Imatran Voimassa työt aloittanut Antti Puuska kertoo, miten sähköasemien rakentaminen on muuttunut vuosikymmenien varrella.
Fingridissä on käynnissä kahden vuoden aikana yli sata sähköasemahanketta, ja avointa projektikantaa on yli 430 miljoonan euron edestä. Iso tekijä buumin taustalla on vihreä siirtymä, kun Suomi siirtyy kohti hiilineutraalia taloutta.
Älykäs sähköjärjestelmä hillitsee sähkölaskun kallistumista. Sähkölaskun lisäksi se tuo muutoksia muun muassa auton rooliin ja yösähkön käyttöön.
Huurre tarrautuu voimajohtojen ukkosjohtimiin ja painaa niitä kiinni vaihejohtimiin. Seurauksena syntyy maasulku, joka kytkee voimajohdon jännitteettömäksi. Jos huurretta kertyy oikein runsaasti, saattavat pylväsrakenteet rikkoutua tai ukkosjohdin katketa.
Siirtokeskeytysten toteutus on käynyt aiempaa haastavammaksi uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä. Kun tuulivoiman tuotanto pysyy myös keskeytystilanteissa maksimituotannossaan, alkaa verkon siirtokyky olla ajoittain ylärajoilla tietyillä kantaverkon alueilla. Joustoratkaisut tuovat tulevaisuudessa helpotusta tilanteeseen.
