Search
Close this search box.

Kuuran kuuraajat

Jaa
Huurre tarrautuu voimajohtojen ukkosjohtimiin ja painaa niitä kiinni vaihejohtimiin. Seurauksena syntyy maasulku, joka kytkee voimajohdon jännitteettömäksi. Jos huurretta kertyy oikein runsaasti, saattavat pylväsrakenteet rikkoutua tai ukkosjohdin katketa.

Huurretta esiintyy yleensä joulu- ja helmikuun välisenä aikana Etelä-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella erityisesti Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa.

Huurre poistetaan hankaamalla ukkosjohdinta tarkoitukseen kehitetyllä työkalulla yleensä helikopteriavusteisesti, mutta myös perinteistä mies ja naru -menetelmää käytetään edelleen.

Vuosittain huurretta poistetaan keskimäärin noin 100 jänteeltä, mutta ilmaston muuttumisen myötä vaihtelu on suurta. Talvena 2018–2019 huurretta poistettiin ennätyksellisesti 1 300 jänteeltä, eli kaikkineen noin 390 kilometrin edestä. Tästä huolimatta kuura ehti aiheuttaa kantaverkkoon neljä vikaa. Joinakin talvina huurretta ei ole tarvinnut poistaa lainkaan.

Fingrid on kehittänyt erityisen jääkuormapylvään kestämään tavanomaisten suunnittelukriteerien ylittäviä huurrekuormia. Näitä pylväitä käytetään uusilla johdoilla niillä alueilla, joilla huurrekuormien esiintyminen on yleistä.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *