Kemira on saanut päätökseen noin 50 miljoonan euron investoinnin uuteen natriumkloraatin tuotantolinjaan Joutsenossa. Natriumkloraatin tuotanto ja asiakastoimitukset on voitu aloittaa alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin. Täyteen tuotantokapasiteettiin päästään vuoden 2017 loppuun mennessä.
– Tehtaan natriumkloraatin tuotanto lähes kaksinkertaistuu nykyisestä tuotantovolyymista, kertoo Kemiran Joutsenon tehtaanjohtaja Janne Tynninen.
Natriumkloraatti on klooridioksidin raaka-aine, jota sellutehtaat käyttävät sulfaattisellun ensisijaisena valkaisuaineena.
– Valkaisukemikaalien kulutus on kasvussa viimeaikaisten sellutehdaslaajennusten sekä Pohjoismaihin rakennettavien uusien tuotantolaitosten myötä. Olemme valmiit vastaamaan uuteen kysyntään ja voimme näin palvella asiakkaitamme entistä tehokkaammin, Tynninen perustelee Kemiran Joutsenon tehtaan tuotannon laajentamisen syitä.
Energiaintensiivisen teollisuuden keskittymä
Kemiran tehdasinvestointi on nopeuttanut Fingridin Etelä-Karjalan kantaverkkoinvestointeja. Kun aiemmin metsäteollisuuden rakennemuutos vähensi sähköntarvetta, on suunta nyt toinen. Kemiran tehdaslaajennus kasvattaa alueen sähkönkulutusta ja lisää kantaverkossa tapahtuvia siirtoja, minkä vuoksi Fingrid uusii nyt Etelä-Karjalan 110 kilovoltin kantaverkkoa ja rakentaa alueelle uuden sähköaseman.
Fingridin verkkosuunnittelun asiantuntija Kaisa Nykänen kuvailee Etelä-Karjalan aluetta haastavaksi.
– Alueella on paljon voimantuotantoa ja energiaintensiivistä teollisuutta. Sähköntuotanto ja kulutus vaihtelevat, jolloin alueelle joudutaan toisinaan tuomaan sähköä suuriakin määriä muualta kantaverkosta, Nykänen sanoo.
Fingrid on viime vuosina pystynyt vastaamaan kysynnän haasteisiin kehittämällä alueen verkkoa askel askeleelta. Nyt Kemiran laajennus edellyttää siirtymistä pitkäjänteisen suunnitelman seuraavaan vaiheeseen.
Kaksi voimajohtoprojektia käynnissä
Fingridillä on parhaillaan käynnissä Etelä-Karjalassa kaksi voimajohtoprojektia, joilla kantaverkkoa uusitaan. Imatran Onnelasta Joutsenon uudelle Vuoksen sähköasemalle yltävän kuuden kilometrin pituisen 2×110 kilovoltin voimajohtourakan rakennus- ja perustyöt sekä pylväiden kasaus ja pystytys valmistuvat pääosin vuoden 2017 loppuun mennessä. Tarvittavat johtojärjestelyt tehdään ensi kesänä.
Toinen voimajohtoprojekti käsittää 27 kilometrin pituisen osuuden Lempiälästä Vuoksen sähköasemalle 400/110 kilovoltin rakenteilla. Perustustyöt tällä osuudella alkavat ensi talvena. Muut rakennustyöt alkavat ensi kesänä, jolloin vanha voimajohto voidaan purkaa tarpeettomana pois.
– Vaikka kyseessä on normaali voimajohtourakka, se vaatii tavallista enemmän erityisjärjestelyjä johtokeskeytystä edellyttävien töiden yhteydessä. Urakan läpiviennin kannalta olemassa olevan verkon keskeytykset ensi kesänä ovat hyvin kriittisiä, sillä rakentaminen vaatii keskeytyksen molempiin Imatralta Lappeenrantaan meneviin 110 kilovoltin johtoihin samanaikaisesti. Näille johdoille keskeytyksen järjestely on vaikeaa, sillä ne ovat tärkeä osa kantaverkkoa ja niihin on liitetty useita asiakkaita, kertoo Fingridin projektipäällikkö Ritva Laine.
Yhtäaikainen keskeytys molempiin johtoihin on mahdollista järjestää vain viikoksi, jolloin edessä on erittäin kiireinen työrupeama, kun johtojärjestelyjä tehdään useassa paikassa samanaikaisesti. Sen jälkeen Vuoksen uusi sähköasema voidaan kytkeä kantaverkkoon ja tehdä loput johtojärjestelyt.
Vuoksen sähköasema käyttöön kesällä 2018
Joutsenon Kotakorventielle rakennettava Vuoksen uusi sähköasema koostuu 110 kilovoltin avokytkinlaitoksesta sekä valvomorakennuksesta. Avokytkinlaitoksessa on kuusi johtolähtökenttää ja yksi kiskokatkaisijakenttä. Kemiralle on varattu oma johtolähtökenttä. Muut johdot vievät Fingridin omille sähköasemille.
– Huhtikuussa alkaneet sähköaseman rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa. Uusi sähköasema on valmis kesällä 2018, jolloin se kytketään kantaverkkoon, sanoo Fingridin projektipäällikkö Ville Viita.
Valvomorakennuksen suunnittelussa on varauduttu jo tässä vaiheessa myös tulevaisuuteen, jos ilmenee tarvetta 400 kilovoltin muuntamon rakentamiselle. Muuntamolle on varattu myös tontti valmiiksi alueelta.
– Pitkällä tähtäimellä tämä ratkaisu on kustannustehokkaampi, Viita perustelee.
Alueen normaali sähkönkulutuksen kuormien kasvu ei vielä vaadi muuntamoa, mutta jos joku nykyinen teollinen toimija laajentaa toimintaansa tai jos alueelle tulee uusia teollisia toimijoita, uusi muuntamo tulee ajankohtaiseksi. •
