Kantaverkon voimajohdot sijoittuvat useimmiten yksityisten omistamille metsäalueille, joihin Fingrid lunastaa käyttöoikeuden.
Korvaukset määräytyvät Maanmittauslaitoksen laskemasta markkina-arvosta, joka pohjautuu metsäpalstakauppoihin ja puuston arvoon.
”Markkina-arvo on uusi termi lunastuslaissa, mutta se tarkoittaa käytännössä samaa kuin aiemmin käytetty käypä hinta -termi. Kyse on siis vain termin ajantasaistamisesta 1970-luvulta tähän päivään”, selventää lunastus- ja arviointiosaston johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitokselta.
Lakiuudistus tuo maanomistajalle 25 prosentin lisäkorvauksen markkina-arvon päälle.
25 prosentin korotuksella haluttiin varmistaa, että maanomistaja ei jää missään tilanteessa tappiolle.
”Kiinteistöjen arvojen määrittely sisältää aina jonkin verran epätarkkuutta, joten 25 prosentin korotuksella haluttiin varmistaa, että maanomistaja ei jää missään tilanteessa tappiolle”, kertoo lainsäädäntöneuvos Jari Salila oikeusministeriöstä.
Lakimuutos kumpusi tyytymättömyydestä
Lunastuslain korvausperusteiden uudistamista valmisteltiin oikeusministeriössä kymmenisen vuotta.
”Maanomistajat ovat aiemmin olleet tyytymättömiä lunastuskorvauksiin. Myös voimajohtojen takia lunastettujen maiden korvauksia on pidetty riittämättöminä”, Salila kertoo.
Muutospainetta lisäsivät kasvavat energia-alan investoinnit ja erityisesti tuulivoimapuistoilta runkoverkkoon johtavien voimajohtojen rakentaminen.
”Koska lunastukset vaikuttavat suureen joukkoon maanomistajia, syntyi poliittinen tahtotila parantaa heidän asemaansa eli nostaa tilanteissa maksettavia korvauksia”, Asmundela arvelee.
Edellinen hallitus esitti 15 prosentin korotusta lunastuskorvaukseen, mutta lakiehdotus ei edennyt eduskuntaan.
”Lain valmisteluvaiheessa käytössä olleen tietojen perusteella päädyttiin siihen, että 25 prosenttia olisi riittävä korotus markkina-arvon arvioinnin epätarkkuuksiin”, Salila perustelee.
Maapohjan arvo arvioidaan aina tapauskohtaisesti harkiten.
Julkisuudessa on ehdotettu, että voimajohtolunastuksissa korvaus määräytyisi tuulivoimapuiston maanvuokratason mukaan. Asmundela ei näe korvauksia koskevien tuomioistuinratkaisujen perusteella perustetta tällaiselle systemaattiselle markkina-arvon korotukselle.
”Se, että joissakin voimalaitoskohteissa vuokrataso on metsän tuottoa korkeampi, ei tarkoita, että kaiken suomalaisen metsämaan arvo olisi samaa tasoa. Maapohjan arvo arvioidaan aina tapauskohtaisesti harkiten”, Asmundela toteaa.
Fingrid maksaa, mitä laki määrää
Fingrid suhtautuu lakimuutokseen neutraalisti, vaikka joutuu jatkossa maksamaan 25 prosenttia suurempia korvauksia.
”Kantaverkkoyhtiön julkinen tehtävä on turvata sähköjärjestelmän varmuus ja toimivuus Suomessa. Fingrid pitääkin lähtökohtana sitä, että yhteiskunnan tehtävänä on määrittää korvaustaso. Korotettu korvaus varmasti sujuvoittaa voimajohtohankkeita”, pohtii vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala Fingridistä.
Fingrid kilpailuttaa ostajan puustolle, joka poistetaan voimajohtohankkeen vuoksi.
”Puun myynnistä pyritään tekemään metsänomistajien kanssa erillinen sopimus, jonka perusteella metsänomistajat saavat puustaan tuon kilpailutetun hinnan. Tämän lisäksi Fingrid on maksanut puukauppahintaan 25 prosentin korotuksen jo alkukesästä lähtien”, Kuoppala kertoo.
Muuten lunastusasiat jatkuvat Fingridissä kuten tähänkin asti: Maanmittauslaitos tuottaa entiseen tapaan korvauslaskelmat ja kerää mahdollisuuksien mukaan maanomistajilta tilinumerot korvausten maksua varten. Fingrid lisää laskelmiin lain määräämän kuuden prosentin koron.
Allekirjoittamalla sopimuksen maanomistaja hyväksyy voimajohdon sijoittamisen kiinteistölleen.
Lisäporkkanana Fingrid tarjoaa maanomistajille ennakkohaltuunottosopimusta, josta maksetaan 10 prosentin erityiskorvaus.
”Allekirjoittamalla sopimuksen maanomistaja hyväksyy voimajohdon sijoittamisen kiinteistölleen, ja suurin osa maanomistajista sen tekeekin”, Kuoppala kertoo.
Sopimusvapaus laajeni
Lainmuutoksen myötä lunastustoimikunta ei enää tutki maanomistajan ja lunastavan tahon sopimuksen kohtuullisuutta. Lainmuutos lisää osapuolten vastuuta ymmärtää, mitä sopivat.
”Aiemmin lunastustoimikunta varmisti, ettei maanomistaja tee itselleen huonoa sopimusta, mutta niitä ei enää tutkita erikseen. Maanomistaja voi siis tehdä epähuomiossa itselleen hallaa”, Asmundela painottaa.
Hän kuitenkin lisää, että Fingridin ollessa toisena osapuolena maanomistaja voi luottaa, että lunastussopimus on oikeudenmukainen, koska kyse on ammattimaisesta toimijasta.
”Tuskin mikään lunastava taho haluaa tahallaan toimia epäreilusti, mutta nämä asiat ovat mutkikkaita, eivätkä kaikki yksittäiset toimijat välttämättä aina ole lunastuksen kiemuroista riittävästi perillä”, Asmundela varoittaa.
1.8.2025 voimaan tullut lakimuutos vaikutti kaikkiin Maanmittauslaitoksessa jo käsittelyssä oleviin lunastuksiin. Uudelleen tarkistetaan noin 800 tapausta, joihin lisättiin 25 prosentin korotus markkina-arvoon.
