Lunastusmenettely on monivaiheinen prosessi, joka nousee aika ajoin yleiseen keskusteluun mediassa. Usein tarvitaan oikeaa tietoa ja ymmärrystä voimalinjan alle jäävien maiden korvausten muodostumisesta.
Maanomistajien kokemukset kantaverkon kasvustonkäsittelystä ovat positiivisia, kertoo tammikuussa toteutettu tutkimus. Fingridin, urakoitsijoiden ja maanomistajien välinen toimiva vuorovaikutus lisää tyytyväisyyttä entisestään.
Seuraavan vuosikymmenen aikana Fingrid investoi kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kuluvana kesänä käynnissä on kymmeniä voimajohtotyömaita, sähköasemien uudistuksia ja perusparannuksia. Suunnitteluvaiheessa olevissa hankkeissa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointeja. Artikkelissa esittelemme osan hankkeista.
Suomalainen gini on noussut maailmankuuluksi. Suosio tuo mukanaan myös ongelmia: kotimaisia katajanmarjoja ei saa kovin helpolla mistään. Entäpä, jos antaisi katajan kasvaa voimalinjamaille, ja keräisi sitten sadon talteen?
Heikki Puputti on kuusifarmari, joka viljelee puita Eurassa, Köyliössä ja Säkylässä. Osa Puputin puista ja koristehavuista kasvaa myyntikuntoon Olkiluotoon kulkevien voimalinjojen alla.
Maanomistajat liittyvät monessa kohtaa voimajohtojen suunnittelu- ja rakentamisprosessiin. Heillä on vaikutusmahdollisuuksia alkaen ympäristövaikutusten arvioinnin YVA-menettelystä aina rakentamiseen ja johtoalueen kasvustonkäsittelyyn asti. Rakentamisen tahti kiihtyy, mutta Fingrid ei tingi ympäristö- ja luontoarvoistaan, kirjoittaa siirtokapasiteetin varmistamisesta vastaava johtaja Timo Kiiveri,
Metsälinjan voimajohtotyömaalla valvojana työskentelevän Risto Uusitalon päivät pitävät sisällään palavereja urakoitsijoiden kanssa ja työmaatarkastuksia maastossa. Moni työkaveri tuntee myös Riston Ilona-koiran, joka välillä poikkeaa työmaalla mukana. Aloitamme samalla ”Ajankohtainen tekijä” -juttusarjan.
Ilmastonmuutoksen torjumisessa on onnistuttava. Sähköä on saatava luotettavasti myös tulevaisuudessa. Ihmisiä on kunnioitettava. Tärkeitä asioita kaikki, mutta miten ne liittyvät toisiinsa, pohtii Fingridin kehityspäällikkö Satu Vuorikoski.
Fingridin voimajohdot sijoittuvat pääasiassa yksityisten ihmisten maille. Aktiivisen viestinnän tavoitteena on sujuva vuorovaikutus viranomaisten, Fingridin, urakoitsijoiden ja maanomistajien kesken voimajohtohankkeen eri vaiheissa.
Seinäjokista Maarit Valkamaa motivoi voimajohtoalueen läheisyydessä olevan perinneympäristön hoidossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen, sillä luontoarvot kaikkineen ovat hänelle tärkeä asia.
Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267
Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste
Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.
