Sääennusteista megawateiksi

Lyhyen aikavälin tuotanto- ja kulutusennusteet perustuvat kaupallisilta toimijoilta ostettaviin sääennusteisiin. Fingridissä sääennusteet jalostuvat sähköteknisiksi suureiksi, kuten tuulivoiman tuotannoksi ja kulutuksen määräksi.

Fingridin asiantuntija Mika Laatikainen tekee ennusteita verkon käytön optimoimiseksi kuluvasta hetkestä viikon päähän. Hyvälaatuisten ennusteiden avulla kantaverkkokeskus voi ylläpitää erinomaista käyttövarmuutta nyt ja tulevaisuudessa.

”Ennusteita käytetään rajayhteyksien sekä Suomen sisäisten yhteyksien yli tapahtuvan sähkön siirron ennakoimiseen. Näin taataan, että käyttövarmuuden varmistamiseksi asetettuja rajoja ei ylitetä. Ennusteiden avulla seurataan myös tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa Suomessa”, hän toteaa.

Lyhyen aikavälin arviot sähkön kulutuksesta ja tuotannosta tapahtuvat kaupallisilta palveluntuottajilta saatujen valmiiden sääennusteiden avulla. Tietoa ostetaan useammasta eri lähteestä mahdollisten virheiden ja niiden vaikutusten minimoimiseksi.

Apuna ennustejärjestelmät

Palveluntarjoajilta saadut sääennusteet muuttuvat Fingridissä sähköksi, megawateiksi. Tämän säätietojen analysoinnin – lämpötilan, ilmanpaineen sekä tuulen suunnan ja nopeuden merkityksen – hoitavat ennustejärjestelmät.

”Kun ennustejärjestelmä on analyysinsä tehnyt, Fingrid varmistaa, että tulos on järkevä. Tämä perustuu pitkälti Suomen kantaverkon tuntemiseen ja alan vauhdissa ja muutoksessa pysymiseen: meidän on esimerkiksi tiedettävä, koska tuotantoon on tulossa uusia tuulipuistoja”, Mika Laatikainen kertoo.

Ennustejärjestelmän tuottaman datan tueksi ennusteita ostetaan myös kaupallisilta palveluntuottajilta. Näitä ostoennusteita käytetään tulosten vertailemiseen – ja jos erot ovat merkittäviä, tulosten keskiarvojen hyödyntämiseen.

Tuulivoiman lisääntyminen haastaa

Sään mukaan vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuulivoima on lisääntynyt vauhdikkaasti ja muuttunut samalla yhä keskeisemmäksi ennustamisen kannalta. Tämä tekee työstä entistäkin haasteellisempaa.

”Meillä on käytössä alalla yleinen numeeriseen sääennustamiseen perustuva ennustejärjestelmä. Ostopalvelumme hyödyntävät muutaman vuoden käytössä olleita koneoppimismalleja”, Laatikainen sanoo.

”Kulutusennusteemme tarkkuus on jo nyt todella hyvä: virhemarginaali on vain parin prosentin eli noin 200 megawatin luokkaa. Tämä vastaa keskikokoisen kaupungin tai suuren paperitehtaan sähkönkulutusta. Malleja on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, koska pienetkin virheet kertautuvat sähkön kulutuksen ja sään mukaan vaihtelevan tuotannon lisääntyessä”, Laatikainen toteaa.

Fingridin tuottamaa dataa jaetaan myös yritysten ja yksityishenkilöiden vapaaseen käyttöön. Niihin pääsee käsiksi osoitteessa data.fingrid.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *