Fingridin Tihisenniemen sähköasemalla Kajaanissa tehdään parhaillaan merkittävää laajennusta samalla, kun asema pysyy koko ajan käytössä.
”Jännitteet ovat päällä, mikä vaatii jatkuvaa tarkkuutta. Työmaalla jokaiseen kaapeliin on suhtauduttava niin, että siinä virtaa sähkö, eikä huomio saa herpaantua hetkeksikään”, kuvailee työmaapäällikkö Heikki Pietikäinen VEO:lta.
Sähköasemia ei voida kaikissa tapauksissa ottaa kokonaan pois käytöstä rakennus- ja laajennustöiden ajaksi, ja erityisesti sähköverkon kannalta keskeisissä solmukohdissa töitä joudutaan tekemään käyttöjännitteisessä ympäristössä.
Siksi Tihisenniemen sähköaseman laajennuksen mekaaniset työt tehdään käyttöjännitteisenä, ja varsinainen jännitekatko toteutetaan vasta keväällä ennen käyttöönottoa.
”Työmaan turvallisuus perustuu siihen, että ammattilaiset ymmärtävät riskit. Jännitteisessä ympäristössä ei ole tilaa oletuksille, vaan jokainen työvaihe suunnitellaan ja tarkistetaan etukäteen”, toteaa projektipäällikkö Jari Heinonen VEO:lta.
Jo pelkkä liikkuminen käyttöjännitteisellä työmaa-alueella vaatii erityistä huomiota. Kaapelien päälle ei koskaan saa astua, kulkureitit on määritelty tarkasti etukäteen ja kaapelikellareihin rakennetaan erilliset työtasot.
Päivittäiset turvavartit muistuttavat riskeistä
Rutiinit voivat muuttua riskiksi, ja siksi Tihisenniemen työmaalla pidetään päivittäisiä turvavartteja. Niissä käydään läpi käyttöjännitteisen aseman erityispiirteet ja varmistetaan, etteivät vaarat unohdu.
”Turvallisen työskentelyn tavoista on puhuttava joka päivä”, Pietikäinen painottaa.
Uusien työntekijöiden perehdytyksessä käydään turvallisuusasiat yksityiskohtaisesti läpi, ja jokainen työntekijä allekirjoittaa ymmärtäneensä ohjeet.
Tihisenniemen työmaan keskeiset riskit ja keinot niiden hallintaan on koottu yhteen mappiin, ja jokaisen työntekijän on omaksuttava mapin sisältö ennen töiden aloittamista.
”Tärkeintä on, että ohjeet ymmärretään, eikä vain kuitata luetuiksi.”
Tihisenniemen sähköaseman laajennustyömaalla toimii useita aliurakoitsijoita, ja myös heidän on ymmärrettävä käyttöjännitteisen työmaan riskit.
”Aivan jokaiselle pitää tehdä selväksi, että kaikki kaapelit ovat oletusarvoisesti jännitteisiä, ellei toisin ole todistettu”, Pietikäinen painottaa.
Sähköiskut lisääntyneet Fingridin työmailla
Vaikka Tihisenniemen työmaan turvallisuuskäytännöt ovat keskimääräistä tiukemmat ja onnettomuuksilta on vältytty, Fingridin työmaiden kokonaistilanne on selvästi heikompi: sähköiskut ovat lisääntyneet viime vuonna.
Fingridin työmailla sattui 26 sähköön liittyvää läheltä piti -tilannetta tai tapaturmaa vuonna 2025, ja 11 niistä oli sähköiskuja; edellisvuonna sähköiskuja sattui vain yksi. Viime vuoden sähköiskuista seitsemän tapahtui mittaustöissä.
”Työntekijät eivät ole aina huomioineet, missä kohdissa kojeiston suojaus on riittävä ja missä ei. Myös väärien mittapäiden käyttö ja puutteelliset työvälineet ovat aiheuttaneet vaaratilanteita”, kertoo Fingridin sähkölaitteiston käytön johtaja Jani Pelvo.
Viime vuonna sattui myös neljä lisätyömaadoituksiin liittyvää läheltä piti -tilannetta. Pelvon mukaan yksi tyypillinen virhe on aputyömaadoitus- tai lisätyömaadoitusvälineen virtatieliittimen huolimaton kiristäminen.
”Jokaisen sähköiskun jälkeen työntekijä on vietävä terveyskeskukseen saatettuna.”
Pelvo muistuttaa, että pienjännitteen aiheuttamaa vaaraa ei pidä vähätellä.
”Pienjännitteestä saatu sähköisku on ihmiselle vaarallinen ja voi aiheuttaa sydänkammiovärinän, jos virta kulkee sydämen kautta esimerkiksi kädestä toiseen. Jokaisen sähköiskun jälkeen työntekijä on vietävä terveyskeskukseen saatettuna.”
Parempaa työn suunnittelua ja tarkempia työohjeita
Vuonna 2026 Fingridin työmailla keskitytään erityisesti sähköturvallisuuden kohentamiseen, mikä näkyy esimerkiksi koulutusten sisällöissä.
Pelvon mukaan työmaille tarvitaankin aiempaa tarkempia työvaiheiden suunnitelmia. Vaarallisempiin töihin, kuten jännitteisessä laitteistossa tehtäviin mittauksiin, tarvitaan työmenetelmäkohtaisia työohjeita.
Suunnitelmat ja työohjeet tulisi käydä työryhmässä läpi juuri ennen yksittäisen työvaiheen aloittamista, ja vaarojen pitää olla jo valmiiksi tiedossa.
”Työntekijän ei pitäisi joutua päättelemään itse, miten riskit hallitaan tai mitä työvälineitä käytetään. Työohjeissa on kerrottava selkeästi, millaisia suojavälineitä sekä työkaluja työ edellyttää ja esimerkiksi millaisia mittajohtimia käytetään eri tilanteissa.”
Pietikäinen korostaa lisäksi työmaan siisteyden merkitystä. Kun työpaikka on järjestyksessä, jännitteiset rakenteet ja riskipaikat on helpompi tunnistaa kuin jos ympäristö olisi sotkussa.
”Työkalut eivät saa jäädä lojumaan kojeiden päälle. Kaikki ylimääräinen roska tai pudonneet työkalut lisäävät riskejä saada sähköiskuja.”
