Search
Close this search box.

Synteettistä metaania Kristiinankaupungista

Jaa
Uusiutuvan energian toimija CPC Finland investoi pääomasijoittaja Prime Capitalin kanssa vihreän vedyn tuotantoon. Kristiinankaupunkiin rakennettavan vetylaitoksen lopputuote on synteettinen metaani.

Aiemmin tuulivoimatuottajana tunnettu CPC Finland astuu nyt vihreässä siirtymässä vihreän vedyn tuotantoon. Yritys lohkaisee ison siivun osa-alueesta, jossa Ylen tekemän laskelman mukaan investointien kokonaisarvo nousee Suomessa kaikkiaan 10 miljardiin euroon tulevaisuudessa.

CPC Finland aikoo rakennuttaa yhdessä saksalaisen pääomasijoittaja Prime Capitalin kanssa Kristiinankaupunkiin Pohjanmaalle vetylaitoksen, jonka mittakaava peittoaa monen muun vihreän vedyn parissa lähitulevaisuudessa maassamme toteutuvan hankkeen ja nousee omaan luokkaansa jopa koko Euroopan mittakaavassa.

Kaikkiaan investoinnin loppusumma kohoaa reilusti yli miljardiin euroon.

Vihreästi tuotetusta sähköstä ja vedestä tehdään vetyä elektrolyysimenetelmän avulla.

Kristiinankaupungissa aikanaan alkavassa tuotannossa tehdään vihreästi tuotetusta sähköstä ja vedestä vetyä elektrolyysimenetelmän avulla. Seuraavassa tuotannon vaiheessa vetyyn lisätään hiilidioksidia, ja lopputuotteena saadaan synteettistä maakaasua eli e-metaania, joka nesteytetään.

Metaania käytetään polttoaineena pääasiassa raskaassa liikenteessä, mutta mahdollisesti myös teollisuudessa ja laivoissa.

CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trastin mukaan lopputuotetta syntyy noin 55 000 tonnia vuodessa, ja sillä on jo nyt pitkäaikaisen ostosopimuksen tehnyt asiakas Saksasta.

”Olemme jo pitkään olleet kiinnostuneita laajentamaan liiketoimintamalliamme tuulivoimasta vihreän sähkön jalostamiseen muihin tarkoituksiin, kuten liikenteeseen ja teollisuuteen”, hän kertoo.

Kristiinankaupungin hankkeella on valttikorttinaan se, että CPC Finlandin ja Prime Capitalin hanketta varten perustamalla projektiyhtiöllä on olemassa 600 megawatin suuruinen vihreän energian projektiportfolio. Se koostuu pääosin tuulivoimasta.

”Emme ole täysin sähkömarkkinoiden armoilla”, Trast sanoo.

Hänen mukaansa projektin rahoitus perustuu vakavaraisuuteen, koska se tulee niin sanotusti talon sisäistä kanavaa pitkin.

”Operaatiovaiheessa projektin pääosakkaaksi tulee todennäköisesti Prime Capitalin hallinnoima rahasto, jonka pääomistajia ovat saksalaiset ja keskieurooppalaiset eläkekassat.”

Ilmastoneutraalia metaania vihreästä sähköstä

Laitoksen tekninen suunnittelu on jo melko pitkällä, ja luvitusasiat haussa. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuoden 2025 loppupuolella.

”Suunnittelun tässä vaiheessa suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Ramboll on vahvasti mukana. Oletamme kuitenkin, että myöhemmin tänä vuonna valittava pääurakoitsija ottaa vastuun lopullisesta suunnittelusta.”

Ilmastonmuutoksen vauhdittajana hiilidioksidiakin pahempana ilmastontuhoajana tunnettu metaani näyttäytyy Kristiinankaupungin vetylaitosprojektissa paljon suotuisammassa valossa.

E-metaani, eli synteettinen maakaasu on ilmastoneutraali tuote.

”Koska e-metaani, eli synteettinen maakaasu, valmistetaan vihreästä sähköstä, vedestä ja hiilidioksidista, se on ilmastoneutraali tuote. Ilmaan päästetty hiilidioksidi on niin sanotusti kaapattu ja päätyy lopputuotteen käytössä takaisin ilmakehään.”

”Suomessa esimerkiksi metsä- ja paperiteollisuus tuottaa paljon hiilidioksidia. Kun tämä otetaan talteen, puhutaan biogeenisestä hiilidioksidista. Pyrimme myös käyttämään biogeenistä hiilidioksidia, joka on jo lähtökohtaisesti ollut sidoksissa biomassassa.”

Verkkoinfrastruktuuri valmiina

Oma osansa vetylaitoksen tapauksessa ainakin olemassa olevan verkkoinfrastruktuurin osalta on PVO-Lämpövoiman omistamilla fossiilisilla voimalaitoksilla, jotka aikanaan toimivat Kristiinankaupungin Karhusaaressa. Ne on turbiinisalia lukuun ottamatta pääosin purettu.

”Alueella on jo ennestään loistava verkkoinfrastruktuuri ja Fingrid on ollut myös pitkänäköinen, kun jätti aikoinaan johtokadut purkamatta”, Trast sanoo.

Fingridin kantaverkkopalveluissa työskentelevä asiakaspäällikkö Petri Parviainen kertoo, että vaikka Karhusaaressa sijainnut sähköasema purettiinkin, voimajohdot jätettiin paikoilleen. Nähtiin, että tulevaisuudessa alueelle sijoittuu teollisuutta.

”Lisäksi Karhusaaressa on Fingridin varavoimalaitos ja sen on tarkoitus myös pysyä siellä”, Parviainen kertoo.

Vetylaitoksen verkkoliitynnästä on Parviaisen mukaan jo käyty neuvotteluja ja tehty suunnitteluyhteistyötä.

”Käytännössä asiakas rakentaa uudet 110 kilovoltin liityntäjohdot rakennettavalle tehtaalleen Fingridin Kristiinankaupungin sähköasemalta nykyisten vanhojen voimajohtojen paikalle. Asia on periaatetasolla sovittu ja sopimukset tehdään kuluvan vuoden aikana.”

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *