Kantaverkkokeskuksessa on kolme ­toimenkuvaa: tehotasapainon hallinta, voimajärjestelmän hallinta ja verkon hallinta. Toimenkuvien alla voidaan laskea olevan erilaisia tehtäväkokonaisuuksia jopa parikymmentä. Näiden vastuiden hallitsemiseen tarvitaan kymmeniä tietojärjestelmiä. Jokaisen keskuksen operaattorin tehtävä on myös tilannekuvan muodostaminen, mikä vaatii tiedon keräämistä eri tietojärjestelmistä.

”Lähes jokaiseen prosessiin tai prosessin osaan on oma, tarkoitukseen rakennettu systeemi. Tämän seurauksena operaattorin, siis ihmisen, tulee toiminnassaan ottaa huomioon tietoa monista prosesseista ja siten monista järjestelmistä. Lähivuosina moni asia on ­muuttumassa esimerkiksi varttitaseen ja uuden pohjoismaisen tasehallintamallin myötä myös tietojärjestelmien tasolla. Samalla Fingridin on kuitenkin pidettävä kiinni nykyisestä käyttövarmuudesta. Tähän haasteeseen vastaa tilannekuvajärjestelmä”, järjestelmän kehittämisestä vastaava asiantuntija Mika Laatikainen kertoo.

Paremman tilannekuvan voi saada tuomalla olennaisen tiedon lähdejärjestelmistä yhteen paikkaan eli tilanne­kuvajärjestelmään.

Tilannekuvajärjestelmä yhdistää olemassa ­olevaa ­tietoa ja visualisoi sitä kantaverkkokeskuksen ­operaattorin omien valintojen mukaan. Näin se muodostaa kantaverkon ja reaaliaikaisten sähkömarkkinoiden tilannekuvan, jota käyttäjä voi tulkita. Tämä helpottaa operaattorien työtä.

”Paremman tilannekuvan voi saada tuomalla olennaisen tiedon lähdejärjestelmistä yhteen paikkaan eli tilanne­kuvajärjestelmään. Koska tietoa on paljon, järjestelmä voidaan ohjelmoida esittämään kullekin käyttäjälle tietoa, joka on hänen tehtäviinsä liittyen olennaista. Samalla voidaan näyttää tiedot myös muille Fingridin työntekijöille, jolloin tiedon jakaminen automatisoituu.”

Mittarit asettavat informaation tärkeysjärjestykseen käyttäjän mukaan

Tietoa voidaan yksinkertaistaa aihealueittain erilaisilla mittareilla, joiden avulla tietoa voidaan myös priorisoida. Jokaiselle aihealueelle on määritetty sille sopivat mittarit.

”Järjestelmän rakenne on kuin korttitaulu, jolle laitettavat kortit edustavat yhtä osa-aluetta kantaverkon tilannekuvasta. Kortit muuttavat järjestystä ja väriä sen mukaan, kuinka kriittinen tilanne on sille asetetun mittarin mukaisesti. Järjestelmä antaa varoituksia ja hälytyksiä, kun tilanne vaatii toimenpiteitä. Korttia klikkaamalla aukeaa tarkempi näkymä kyseisestä aiheesta, esimerkiksi kuvaajia, karttoja, historiatietoa ja ennusteita. Se, mikä sujuu hyvin, tarvitsee vähemmän huomiota”, Laatikainen kertoo.

Tiedonjakamisen tukena

Kantaverkkokeskuksen operaattorien lisäksi järjestelmästä tehdään tarpeen mukainen versio Fingridin sisällä esimerkiksi vianselvitysryhmille. Tiedon kulku käy sujuvammaksi.

”Yksi kantaverkkokeskuksen tehtävistä on viestiä tilanteesta eri tahoille, joita sen selvittämiseksi tarvitaan. Tilannekuvajärjestelmä lähettää tiedon automaattisesti asiaankuuluville tukihenkilöille, jolloin tukitoiminnoilla on heti tarvittavat tiedot saatavilla.”

Työntekijämme odottavat innolla järjestelmän käyttöönottoa, sillä sen koetaan aidosti helpottavan työtä.

Tilannekuvajärjestelmä on ollut koekäytössä kesästä alkaen, ja loppuvuodesta se otetaan virallisesti käyttöön. Aihealueet otetaan mukaan järjestelmään palanen kerrallaan.

”Järjestelmä auttaa meitä muodostamaan kätevästi tilannekuvan häiriöistä, minkä seurauksena viat saadaan korjattua entistäkin nopeammin. Saamme myös tarjottua sähkömarkkinoille kaiken mahdollisen kapasiteetin myös yllättävissä tilanteissa. Poikkeustilanteissa tiimimme parantaa toimintakykyään ja korjaa viat nopeasti. Työntekijämme odottavat innolla järjestelmän käyttöönottoa, sillä sen koetaan aidosti helpottavan työtä”, Laatikainen luettelee järjestelmän etuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *