Fingrid varautuu verkon suunnittelussa siihen, että maamme sähkönkulutus saattaa vuonna 2035 nousta noin 160 terawattituntiin. Se on kaksin verroin enemmän kuin nykyinen vuotuinen määrä.
Kasvuennuste perustuu ennen kaikkea sähköintensiivisen teollisuuden – datakeskusten, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotannon sekä teräs- ja akkuteollisuuden uusien hankkeiden – toteutumiseen.
Kasvu on siis sidoksissa Suomen kilpailukykyyn. Kehitystä vahvistavat myös muun muassa liikenteen ja kaukolämpötuotannon sähköistyminen.
”Sähkönkulutuksen huomattavan kasvun mahdollistaa maamme kyky lisätä sähköntuotantoa merkittävästi ja kilpailukykyiseen hintaan”, sanoo Fingridin johtava asiantuntija Risto Kuusi.
Siirron investoinnit ja hävikit pienemmiksi
Nyt ja jatkossa sähköä kulutetaan eniten Etelä-Suomessa, kun taas tuuli-, ydin- ja vesivoimalat sijoittuvat valtaosin Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Vastatakseen tulevaisuuden tarpeeseen siirtää sähköä tuotantopaikoilta kulutuskeskuksiin Fingrid on muun muassa tuplaamassa sähkönsiirtokapasiteetin muualta Suomesta Etelä-Suomeen. Seuraavan 8 vuoden aikana Fingrid suunnittelee rakentavansa sitä yli 4 000 megawattia lisää.
Pitkien voimajohtolinjojen rakentamisen rinnalle Fingrid toivoo sähkön kulutuksen sijoittumista lähelle sen tuotantoa. Esimerkiksi tulevaisuuden datakeskukset kannattaisi rakentaa lähelle tuulivoimatuotantoa.
”Läheisyys tai jopa tuotannon liittäminen suoraan kulutukseen lisäisi sähkön tuotantoa ja kulutusta ilman isoja siirtoinvestointeja.”
”Läheisyys tai jopa tuotannon liittäminen suoraan kulutukseen lisäisi sähkön tuotantoa ja kulutusta ilman isoja siirtoinvestointeja. Samalla saisimme vähennettyä sähköjärjestelmän siirtohäviöitä”, Kuusi toteaa.
Valmis ja vapaa verkkokapasiteetti nopeuttaisi myös asiakkaiden liittämistä verkkoon.
Datakeskukset ovat hallittuja hankkeita
Tänä päivänä Suomessa toimii kymmeniä keskisuuria tai isoja datakeskuksia. Fingridin saamien liityntäkyselyjen perusteella vireillä on satakunta datakeskushanketta, joista monia kaavaillaan paljon nykyisiä suuremmiksi.
Kuusi torppaa pelon datakeskusten aiheuttamasta sähköpulasta ja kalliista sähkön hinnasta.
”Nimenomaan puhtaan sähkön hyvä saatavuus ja edullinen hinta houkuttelevat Suomeen pitkäjänteisesti toimintaansa suunnittelevaa sähköintensiivistä teollisuutta.”
Kuusi toteaa, että mikäli sähkön kalleus tai loppuminen uhkaisi, investoinnit hakeutuisivat muualle.
”Koska hankkeiden toteutuminen kestää vuosia ja rakentaminen usein etenee vaiheittain, ne saadaan pikku hiljaa ja hallitusti rakentumaan sähköjärjestelmäämme.”
Toiminta määrittää joustomahdollisuuden
Kuusi muistuttaa, että datakeskukset eroavat toisistaan muutenkin kuin kooltaan.
”Vaikkapa pankkien ja sairaaloiden tietojärjestelmiin kytkeytyvien datakeskusten täytyy saada prosessoimansa tieto mahdollisimman nopeasti sen tarvitsijalle. Siksi ne halutaan rakentaa lähelle loppukuluttajaa. Lisäksi tällaiset datakeskukset tarvitsevat ja kuluttavat sähköä tasaisesti.”
Sen sijaan muun muassa tekoälymallien kouluttamiseen keskittyneille datakeskuksille riittää syrjäisempi sijainti ja epätasaisempi prosessointi. Ne saattaisivat joskus joustaa kulutuksessaan.
Varavoima sähköjärjestelmän hyväksi
Oman lisänsä datakeskusten rooliin Suomen sähköjärjestelmässä tuovat niiden varavoimalaitokset ja UPS-järjestelmät. Ensisijaisesti nämä turvaavat datakeskuksen toimintaa sähkökatkon varalta – mutta potentiaalia riittäisi muuhunkin.
”Varavoima voisi hyödyttää koko sähköjärjestelmää eikä vain datakeskuksen tarpeita”, Kuusi huomauttaa.
”Jos Suomeen rakennettaisiin paljon datakeskuksia, saisimme samalla säätökykyistä sähkön tuotantokapasiteettia joustoja varten. Tällaista osallistumista sähköjärjestelmään maamme tarvitsisi.”
Jo nyt datakeskukset pystyvät tarjoamaan hukkalämpöään hyödynnettäväksi kaupunkien kaukolämmön tuotannossa.
