Fingridin suunnittelija Hanni Sonkeri on tutkinut tuulivoiman osallistumista Suomen säätösähkömarkkinoille. Aalto-yliopistolle tehdyssä tuoreessa diplomityössä todetaan, että tuulivoimalaitosten teknisen suorituskyvyn kannalta tuulivoiman on mahdollista osallistua säätösähkömarkkinoille, mutta kustannustehokkaaseen osallistumiseen liittyy edelleen epävarmuuksia.

”Tämän johdosta tuulivoiman osuus säätösähkömarkkinoilla on vielä pieni, eikä osallistuvia toimijoita ole kovin paljon”, Hanni Sonkeri toteaa.

Alassäätömarkkina kiinnostaa

Fingridin datan perusteella koko kotimaisesta tuulivoimatuotannosta vain noin 2,3 prosenttia osallistui alassäätösähkömarkkinoille vuonna 2019 – ja alassäätömarkkina nähdään tällä hetkellä suotuisampana tuulivoimalle kuin ylössäätömarkkina.

”Haastatteluissa tuli esille toive saada lisää tietoa tuulivoiman osallistumisesta säätösähkömarkkinoille sekä muille sähkömarkkinapaikoille”, kertoo Hanni Sonkeri, suunnittelija, Fingrid.

”Tuulivoimatoimijat näkevät tällä hetkellä alassäätömarkkinat käytännöllisempänä, sillä se on niin riskien kuin kustannustehokkuudenkin näkökulmasta järkevämpi toteuttaa”, Sonkeri toteaa.

”Vaatimusten niin säätösähkömarkkinoille kuin muillekin markkinapaikoille osallistumisesta tulisi olla mahdollisimman helposti täytettävissä – myös tuulivoimalle”, hän lisää.

Hanni Sonkeri lähestyi aihepiiriä muun muassa haastattelemalla kymmenkuntaa kotimaista tuulivoimatoimijaa. Heidän mukaansa tuulivoiman osallistuminen säätösähkömarkkinoilla sekä muilla sähkömarkkinoilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

”Haastateltavat kokivat aiheen kiinnostavana ja ajankohtaisena. Osallistumiseen liittyy kuitenkin vielä haasteita, jotka tulee ratkaista ennen kuin suurempi osa tuulivoimasta pystyy osallistumaan markkinoille”, Hanni Sonkeri kertoo.

Ei isoja teknisiä esteitä

Mikä sitten on kivenä tuulivoimatoimijoiden kengässä? – Diplomityössä todetaan, että
muun muassa nykyiset tuotantotuet, tuulivoimaloiden operointitavat sekä sopimusjärjestelyt eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tuulivoiman osallistumista säätösähkömarkkinoille.

”Päähaasteet tuulivoiman osallistumiseen säätösähkömarkkinoille liittyvät lähinnä tuulivoimatoimijoiden toimintoihin sekä heidän yleiseen tietämykseensä osallistumismahdollisuuksista”, kuvailee Sonkeri ja lisää, että säätösähkömarkkinoiden nykyinen toimintamalli ei itsessään luo suuria haasteita toimijoille.

”Lisäksi tuulivoimaloita myös operoidaan melko hajautetulla tavalla, mikä tekee rajapinnoista haastavia. Tähän ongelmaan on kuitenkin jo vähitellen herätty.”

Muutos kolkuttaa ovelle

Nykytilanteessa esiintyvästä kitkasta huolimatta tuulivoimatoimijat ovat kuitenkin halukkaita etsimään muutosta, mikäli se voidaan järkevästi toteuttaa.

”Haastatteluissa tuli esille selkeästi toimijoiden toive saada lisää tietoa tuulivoiman osallistumismahdollisuuksista säätösähkömarkkinoilla sekä muilla sähkömarkkinapaikoilla”, Hanni Sonkeri sanoo.

Hän katsoo, että Fingridin kannattaisi kehittää tuulivoimatoimijoille kohdennettua tiedonvaihtoa ihan käytännön tasolla, esimerkiksi webinaareina ja työpajoina.

”Tiedonvaihdon kehittäminen edesauttaisi myös kantaverkkokeskuksen operaattoreiden työtä”, hän toteaa ja lisää, että myös reaaliaikaisempi markkinatieto toimijoille parantaisi tuulivoimatoimijoiden osallistumismahdollisuuksia.

”Lisäksi sähköjärjestelmän säätökapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi esimerkiksi kapasiteettimarkkinan laajentamista alassäätöön tulisi pohtia, jos sille nähdään tarvetta.”

Lisänostetta automaatiosta

Hanni Sonkeri muistuttaa, että viime kädessä markkinat ja hintakehitys ohjaavat sitä, millaiseksi tuulivoiman rooli säätösähkömarkkinoilla muodostuu – ja hän on optimistinen tuon roolin suhteen. Tiedon ja kokemusten jaon lisäksi esimerkiksi automatisointi tasoittaa pelikenttää koko ajan.

”Sekin on iso juttu, että markkinaehtoisen tuulivoiman on jo kannattavaa osallistua säätösähkömarkkinoille.”

Kommentit

  1. Siinä vaiheessa kun 210 TWh kulutuksesta tulisi 155 TWh tuottaa maatuulivoimalla, tuntuu kummalliselta että tuulivoimaloita ajetaan alas. Varsinkin ottaen huomioon että samassa skenaariossa tuulivoiman huipunkäyttöaika nousee nykyisestä 33% jopa 41%. Säätömarkkinoille osallistumisen soisi tapahtuvan eri tavalla.

  2. Sähköä voi ajoittain olla liikaa sähköverkossa, etenkin tulevaisuudessa, kun vaihtelevaluonteisen tuulivoiman osuus kasvaa. Silloin tuulivoimankin tuotantoa verkkoon on hyvä pystyä säätämään. Kysymys on tuulivoiman tuottajan kannalta pitkälti siitä, kannattaako välillä sähkön day ahead ja intraday -myymisen ohella myydäkin säätökapasiteettia reservi- tai säätösähkömarkkinoille. Voimalaa ei muuten tarvitse silloinkaan välttämättä ‘ajaa alas’, vaan sähkön voisi ohjata verkon sijasta vaikka vedyn tuotantoon paikan päällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *