Joroisten Huutokoskella pystytään nyt tuottamaan aikaisempaa enemmän nopeaa häiriöreserviä, sillä alueelle on tehty uusi varavoimalaitos, tosin vanhoilla pääkoneilla.
Hankkeessa kaksi Porin Tahkoluodossa sijainnutta Frame 5 -kaasuturbiinia ja Vaasan Vaskiluodon vanha Frame 5 -kaasuturbiini siirrettiin vuokramailta Fingridin omistamalle tontille.
Kaasuturbiinit täydentävät alueella jo entuudestaan olevaa varavoimakapasiteettia.
”Siirrettäville koneille rakennettiin myös uusi polttoainepumppaamo ja turbiinihalli aputiloineen. Turbiinit olivat aikaisemmin taivasalla, joten halli parantaa laitoksen energiatehokkuutta ja helpottaa huoltomahdollisuuksia”, projektipäällikkö Jarmo Hämäläinen Fingridistä kertoo.
Urakka toimitettiin mallilla, jossa Fimpec Engineering Oy hoiti keskitetysti projektin suunnittelun ja hankinnat sekä työmaan hallinnan. Kyseessä oli niin sanottu EPCM-malli. EPCM on lyhenne sanoista Engineering, Procurement ja Construction Management.
Suureen operaatioon osallistui monia eri urakoitsijoita, lukuisia alihankkijoita ja siihen kuului muun muassa raskaiden esineiden nostoja, asennuksia sekä korkealla työskentelyä.
Perustana hyvät suunnitelmat, riskikartoitus ja perehdytys
Fimpec nimesi kohteeseen turvallisuusvastaavaksi Riku Laineen, joka keskittyi työmaalla nimikkeensä mukaisesti vain turvallisuusasioihin. Hän työskenteli yhteistyössä Fimpecin työmaapäällikkö Teppo Virtalan kanssa.
Laine kertoo, että työmaan yrityksistä tehtiin esimerkiksi tarkat ennakkoselvitykset. Tällöin katsottiin muun muassa, että työntekijöiden työturvallisuus-, tulityö- ja sähkökortit olivat ajan tasalla.
”Työntekijät tekivät jo etukäteen netissä Fingridin laitosperehdytyksen.”
”Työntekijät tekivät jo etukäteen netissä Fingridin laitosperehdytyksen. Kun he tulivat työmaalle, heidät perehdytettiin esimerkiksi työmaan alueisiin, sääntöihin ja erityispiirteisiin”, Laine kertoo.
Urakoitsijoiden kanssa käytiin läpi eri työvaiheet ja tehtiin riskikartoitukset, jotka päivitettiin projektin aikana kuukauden välein ja hankekohtaisesti. Turvallisuusvastaava teki säännöllisesti myös turvallisuuskierroksia ja puuttui mahdollisiin poikkeamiin.
MVR-turvallisuusmittauksilla seurattiin työskentelyä ja koneenkäyttöä, kalustoa, suojauksia ja varoalueita, ajo- ja kulkuväyliä sekä järjestystä ja varastointia. Työntekijöitä kannustettiin tekemään aktiivisesti turvallisuushavaintoja.
Koordinointia kerran viikossa
Työmaapäällikkö Virtala kertoo, että työmaalla kävi reilun puolentoista vuoden aikana 464 eri henkilöä peräti 153:sta eri yrityksestä.
”Turvallisuuden kannalta keskeistä oli, että eri toimijoiden työt saatiin sovitettua hyvin yhteen.”
”Turvallisuuden kannalta keskeistä oli, että eri toimijoiden työt saatiin sovitettua hyvin yhteen. Pidimme viikoittain palavereja, jotta kaikki tietäisivät, mitä tapahtuu missäkin. Alueita myös eristettiin aina tarpeen mukaan.”
Isojen nostojen lisäksi kriittisiin työvaiheisiin kuului esimerkiksi uuden polttoainepumppaamon liittäminen polttoainesäiliöihin, mihin sisältyi myös tulitöitä.
”Polttoainelinjat tyhjennettiin, huuhdeltiin ja sitten varmistettiin vielä typen avulla, että niissä ei ole räjähtäviä kaasuja”, Virtala kertoo.
Asenne ratkaisee
Laine on tyytyväinen, että varsinkin suuremmilla yrityksillä työturvallisuus on juurtunut syvälle toimintakulttuuriin.
Huutokoskella kaksi työntekijää sai huomautuksen, kun heidän telinetyöskentelynsä ei täyttänyt turvallisuuskriteereitä. Kun työntekijät eivät tästä huolimatta muuttaneet tapojaan, heidät siirrettiin pois työmaalta.
”Pieniinkin laiminlyönteihin pitää ehdottomasti puuttua. Työturvallisuuteen ei sovi mikään ’Kyllä pojat oppivat’ -mentaliteetti’”, Laine pohtii.
”Työntekijöitä passitettiin myös esimerkiksi hankkimaan tarvittavat suojavarusteet, jos niissä oli huomautettavaa”, Virtala lisää.
Aivan kaikkeen ei voi varautua, vaikka asenne, varusteet ja järjestelyt olisivat kunnossa.
”Työmaalla oli 1,5 vuoden aikana kaksi pientä tapaturmaa, joissa kummassakin syynä oli lähinnä inhimillinen kompurointi. Vakavilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin”, Laine kertoo.
Hyväksi todettu käytäntö
Turvallisuusvastaava Laine teki yhteistyötä myös Fingridin turvallisuuskoordinaattorin kanssa.
Turvallisuuskoordinaattori vieraili kohteessa säännöllisesti ja tällöin varmistettiin, että Fingridin laatuvaatimukset täyttyvät.
”Kokopäiväisesti turvallisuusasioita edistävä turvallisuusvastaava osoittautui toimivaksi käytännöksi. Meillähän ei ole resursseja olla työmaalla koko ajan läsnä”, Hämäläinen pohtii.
