Fingridin sähköjärjestelmävisiossa hahmotellaan pitkän aikavälin kehityspolkuja Suomen energiajärjestelmälle erilaisten skenaarioiden avulla.
Tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan luoda näkemys siitä, mitä eri kehityspolkujen mahdollistaminen vaatii kantaverkon kehittämiseltä.
”Tunnistamme, mitä investointeja meiltä vaaditaan, jotta Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa sähköistymällä ja vahvistaisi kilpailukykyään kasvun aikaansaamiseksi”, erikoisasiantuntija Jussi Närhi Fingridin strateginen verkkosuunnittelu -yksiköstä kertoo.
Edellisen kerran visio julkaistiin vuonna 2023, ja päivitys oli jo tarpeen.
”Näimme silloin kaukolämmön ja teollisuuden sähköistyvän, mutta muutosnopeus on ollut huima: esimerkiksi sähkökattilohin on investoitu kaikissa suurissa kaupungeissa ja useissa teollisuuskohteissa”, Närhi sanoo.
Vetytalous oli edellisen vision keskiössä, mutta nyt datakeskukset ovat nousseet sen rinnalle tekoälyn kehityksen ansiosta.
Kasvu haastaa kantaverkon kehitystä
Skenaariot asettuvat nelikenttään, jossa muuttujina ovat kulutuksen kasvu ja jousto.
”Kaikissa skenaarioissa sähkön kulutus kasvaa teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistymisen sekä uuden sähköintensiivisen teollisuuden myötä ja haastaa siten kantaverkon kehitystä. Kasvu ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii Suomelta hyvää kilpailukykyä”, Närhi summaa.
Kahdessa skenaariossa kulutus kasvaa hyvin voimakkaasti ja kahdessa hieman maltillisemmin. Lisäksi keskeisenä muuttujana on kulutuksen joustokyky, mikä vaikuttaa suuresti sähköjärjestelmän kehitykseen ja tarvittaviin investointeihin.
Voimakkaan kasvun skenaarioissa sähkönkulutus kasvaa Suomessa moninkertaiseksi nykytasosta. Nimiensä mukaisesti Sähköä dataksi -skenaariossa kysyntää kasvattavat investoinnit kohdistuvat pääosin datakeskuksiin ja Vedystä valtavirtaa -skenaariossa vetyteollisuuteen.
Näissä skenaarioissa Suomen kilpailukyvyn selkäranka on maatuulivoiman ja aurinkovoiman tuotannon laaja kasvu. Joustot sähkövarastoista ja moottorivoimaloista takaavat datakeskuksille tasaisen sähkön, kun taas vetyverkot ja suuret vetyvarastot mahdollistavat vedyn tuotannon jouston. Erityisesti näissä skenaarioissa sähkön siirtotarpeet kasvavat hyvin voimakkaasti ja vaativat verkon kehityksen lisäksi muita ratkaisuja.
Maltillisemman kasvun skenaarioissa kulutus kasvaa 1,5–2-kertaiseksi nykyisestä.
Notkeaa kehitystä -skenaarion kantavana ajatuksena on hinnan mukaan joustavan kulutuksen kasvaminen. Teollisuudessa joustavaa kulutusta edustavat erityisesti sähkökattilat kaukolämmössä ja vedyn valmistus elektrolyysillä, kun taas kotitalouksissa suuri merkitys on sähköautoilla ja niiden älykkäällä kaksisuuntaisella latauksella. Joustava kulutus yhdistettynä merituulivoiman ja kotitalouksien aurinkovoiman kasvuun vaikuttavat
verkon kehitystarpeisiin.
Voimaa vakaasti -skenaariossa kulutus on pääosin joustamatonta, maatuulivoiman rakentamista rajoitetaan ja sähköntuotantoon halutaan vakautta, minkä vuoksi uuden ydinvoimalan rakentamista tuetaan.
”Suuren kokoluokan ydinvoima tuo oman kulmansa verkon kehittämiseen”, Närhi sanoo.
Jatkuvaa työtä
Luonnosvaiheessa myös sidosryhmät saivat mahdollisuuden kommentoida sähköjärjestelmävisiota. Se on kuitenkin laadittu perustuen työhön, jota Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikössä tehdään koko ajan.
”Verkon rakentaminen kestää kauan, joten meidän on pakko katsoa kehittämistarpeita vähintään viiden, usein kymmenen tai viidentoista vuoden päähän”, yksikön päällikkö Annika Ahtiainen kertoo.
Yksikössä seurataan jatkuvasti sähköjärjestelmän muutoksia, kuten kulutuksen ja tuotannon kehitysnäkymiä, joihin vaikuttaa olennaisesti liityntäkyselyiden määrä. Joka toinen vuosi toteutettavan sähköjärjestelmävision lisäksi kaksi kertaa vuodessa laaditaan arvio kulutuksen ja tuotannon kehitysnäkymistä noin kymmenen vuoden aikajaksolla.
”Kyseessä on niin sanottu paras arvio sähköjärjestelmän tulevasta kehityksestä, sillä välillä tarvitaan yksikertaisempaa mallia. Skenaariotyössä taas tuomme tarkoituksellisesti esiin erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja”, Ahtiainen toteaa.
Tuotantopuolen liityntäkyselyjä on jo 400 gigawatin edestä ja kulutuksen kyselyjä noin 60 gigawattia. Valtava kyselyiden määrä johtaa hyvin erilaisiin tulevaisuuden kuviin, ja nopeissa muutoksissa on perässä pysymistä.
”Haluamme totta kai varmistaa, että mahdollisimman moni toimija voisi liittyä verkkoomme. Samalla kehitämme siirtoyhteyksiä ulkomaille, joilla varmistamme, ettei Suomi ole sähköjärjestelmän näkökulmasta saari.”
