Tuulivoiman kapasiteetti tuplaantuu – maatuulivoima kasvaa ilman tukia

Vuosille 2021–2022 investointipäätöksiä on tehty jo noin 2 000 megawatin edestä. Se melkein tuplaa vuoden 2019 kapasiteetin, joka oli 2 280 megawattia, summaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

2 000 megawattia tarkoittaa noin 2 350 työpaikkaa hankekehitykseen, rakentamiseen ja huoltoon. Lisäksi Suomessa 2 000 henkilöä työllistyy tuulivoimaloiden komponenttivalmistukseen.

Mikkonen korostaa, että työllistämisvaikutusten lisäksi alueellisesti suuri merkitys tulee myös muusta elinvoimaisuudesta, kuten maanomistajien vuokratuloista ja kiinteistöveron kasvusta.

– Esimerkiksi Kalajoella, jossa on 64 tuulivoimalaa, kiinteistöveroja kertyi 2019 pelkästään tuulivoimasta 1,7 miljoonaa euroa, Mikkonen kertoo.
Vuonna 2019 Suomeen valmistui 56 tuulivoimalaa, ja ne kaikki rakennettiin ilman valtion tukea. Maatuulivoiman osalta tämä trendi myös jatkuu, sillä uutta markkinaehtoista tuulivoimaa on rakenteilla Suomeen yli tuhannen megawatin edestä. Valtion kilpailuttaman tuotantotuen avulla rakenteilla on 1,4 terawattitunnin vuosituotanto tuulivoimaa.

Kokonaisuudessaan 69 prosenttia Suomen tuulivoimasta on suomalaisomistuksessa, loput ovat pääosin eurooppalaisessa omistuksessa.

Myllyt näkyvät Iin kuntataloudessa

Ii sijoittuu Suomen kuntien kärkijoukkoon tuulimyllyjen lukumäärässä. Myllyjä on yksityisten, kunnan, valtion ja metsäyhtiöiden mailla yhteensä 56 ja tulevien hankkeiden myötä Iissä lähennellään jo maakuntakaavan määrittämää maksimimäärää.

– Niistä tulee kiinteistöverotuloja kunnalle miljoona euroa vuodessa. Lisäksi positiivisesti talouteen vaikuttavat rakennushankkeiden vierastyövoiman paikkakunnalle tuomat tulot, pysyvät kunnossapidon työpaikat sekä yksityisten maanomistajien saamat vuokratulot, jotka kasvattavat ostovoimaa, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava summaa.

Ison tuulivoimapuistohankkeen rakentajat ovat paikkakunnalla jopa 1–1,5 vuotta kerrallaan ja tuovat kuntaan tuloja muun muassa asumisesta ja ruokailuista. Neljä-viisi voimalaa työllistää huoltoon ja ylläpitoon yhden kokoaikaisen työntekijän, eli nykyinen puistomäärä on tuonut paikkakunnalle 10–12 pysyvää työpaikkaa.

Maanvuokraaja näkee yhteiskunnallisen hyödyn

Pyhäjärven Yppärin kylään nousee parhaillaan Energiquellen viiden myllyn tuulivoimapuisto. Yksi puiston maanvuokraajista on Pyhäjoen lukion rehtori Tauno Rajaniemi. Hänen mailleen sijoittuva mylly valmistuu kesän aikana.

Pyhäjärvellä tuulivoimalat ovat jo tuttu näky. Rajaniemen alueen hanke sai pääosin positiivisen vastaanoton, mutta myös kritiikkiä on esitetty, erityisesti sosiaalisessa mediassa.

– Mitään kansanliikettä tätä vastaan ei ole kuitenkaan näkynyt. Tuulipuistoa pienennettiin ja siirreltiin niin, että kukaan ei elä tahtomattaan kahden kilometrin sisällä puistosta, Rajaniemi kertoo.

– Maisemahaitta on kiistaton, ja elän sen kanssa tottumisvaihetta. Suomen saama edullisempi energia ja sen yhteiskunnallinen merkittävyys on minulle riittävä syy luonnontilan muokkaamiseen.

Rajaniemen omistamat maat pääsevät hänen mielestään nyt parempaan käyttöön.

– Saamani maanvuokratulot ovat merkittävästi suuremmat kuin puunmyyntituotot olisivat olleet. Hoitotöitä puisto ei kokonaan osaltani lopeta, mutta hoidettava pinta-ala on pienempi, Rajaniemi toteaa.

Itä-Suomi eriarvoisessa asemassa

Harvaan asutussa ja metsäisessä Itä-Suomessa tuulivoimamahdollisuudet ovat hyvät, mutta hankkeita on kaatunut Puolustusvoimien vastustukseen. Syynä on tutkien toiminnan turvaaminen.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston professori Jero Ahola ei ymmärrä, miksi asiaa katsotaan vain yhden toimijan lyhyen tähtäimen edun kannalta, kun muualla on pystytty ratkaisemaan tuulivoimaloiden ja tutkien läheisyys.

– Tässä on suuri ongelma omaisuudensuojan kanssa. Maanomistajat voisivat saada tuplatulot metsistään vuokratessaan niitä tuulivoimakäyttöön. Ihmettelen, miten metsänomistajat eivät ole nostaneet tästä meteliä, Ahola toteaa.

Tämän hetken tuulivoimahankerajan voi vetää lähes suoraan Helsingistä Lappiin. Lännessä hankkeita on, idässä ei. Ahola näkee asian koko yhteiskuntaa koskettavana kysymyksenä ja perää poliitikoilta pikaista puuttumista tilanteeseen.

– Kyse on lopulta siitä, miten lainsäädäntö puuttuu tilanteeseen ja miten lakia tulkitaan. Nykytavalla sähköstä tehdään kalliimpaa, kuin se muuten olisi.

Merialueilla tuulee tasaisesti ja kovaa

Suomen ensimmäinen merituulipuisto Porin Tahkoluodossa on maailman ensimmäinen arktinen merituulipuisto. Sen kymmenen 4,2 megawatin tuulimyllyä tuottaa vuodessa sähköä noin 155 000 megawattituntia. Tutkitusti Suomen merialueilla tuulee tasaisesti ja melko kovaa, joten potentiaalia olisi moninkertaiseen myllymäärään.

Arktinen tuulipuisto on rakennettu meriperustuksien ja olosuhteisiin sopivien jalustojen päälle. Kaapeloinnissa on huomioitu, etteivät kaapelit kulje liian matalassa vedessä. Liityntäasema on maalla, eikä siinä ole teknistä eroa maatuulipuistoon.

Voimalan omistava Suomen Hyötytuuli Oy kerää nyt huollon ja kunnossapidon kokemuksia, sillä merituulivoiman tuotantokustannusten arvioidaan putoavan merkittävästi teknisen kehityksen myötä. Jatkossa on esimerkiksi mahdollista kasvattaa turbiinien kokoa ja korkeutta.

Potentiaaliin uskoo muun muassa Sitra, joka nosti merituulivoiman esiin 2020 koronakriisin selviytymispaketissaan. Se ehdotti kestävän teknologian kilpailutusten kautta ”investointeja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, kuten merituulivoimaan”.