Aurora Line, eli Suomen ja Ruotsin välinen pohjoinen sähkönsiirtoyhteys, otetaan käyttöön tämän vuoden lopussa.
Suomen puolella olevan osuuden kolmevuotinen urakka valmistui ennen juhannusta. Silloin 400 kilovoltin johtimet oli vedetty Ruotsin puolelle Risuddeniin, jossa Fingridin ja Svenska kraftnätin osuudet kohtasivat.
Aurora Line on määrä ottaa käyttöön vuoden lopussa Ruotsin puolen töiden valmistuttua.
”Olemme ruotsalaisten kanssa sopineet, että suomalaiset tuovat johtimet Tornionjoen yli yhdyspylväälle, jossa Suomen ja Ruotsin puolen johtimet yhdistetään”, kertoo voimajohtoprojektit-yksikön päällikkö Keijo Välimaa Fingridistä.
Fingridillä ja Svenska kraftnätillä on yhteinen ohjausryhmä, joka on pitänyt kokouksia säännöllisesti Aurora Linen suunnittelun ja rakentamisen aikana.
”Seuraamme yhdessä rakentamisen edistymistä ja käymme läpi työturvallisuustapahtumia, velvoitteita, raportointia sekä rahaliikennettä”, Välimaa sanoo.
Aurora Linen kokonaispituus on 380 kilometriä, josta Suomen osuus on noin 200 kilometriä.
Johtimet vedetään pylväisiin konevoimalla
Kun voimajohdon pylväät on pystytetty perustuksilleen, niihin on yleensä jo ennen nostoa kiinnitetty valmiiksi eristeketjut ja johtopyörät.
Sen jälkeen on jäljellä enää johdintyöt eli johtimien vetäminen pylväiden väliin. Aurora Linen loppuosuudesta vastaa Fingridin valitsema urakoitsija, Destia Oy.
”Johtimet vedetään paikalleen useiden kilometrien pituisissa pätkissä”, Välimaa kertoo.
Pylväät sijaitsevat keskimäärin 390 metrin etäisyydellä toisistaan. Aurora Line 400 kilovoltin voimalinjassa käytetään teräsvahvisteista alumiinijohdinta, ACSR Finchiä, joka painaa 2,1 kilogrammaa metriltä. Yhden pylväsvälin yksi johdin painaa siis noin 830 kilogrammaa.
Johtimet ovat Fingridin standardijohtimia, jotka on valittu tarvittavan siirtokapasiteetin mukaan ja myös siksi, että ne kestävät luotettavasti ympäristöolojen aiheuttamat kuormitukset, kuten jään tai tuulen aiheuttaman rasituksen.
Voimajohdon vaihejohtimet pysyvät yleensä sulana, kunhan niissä virtaa sähköä. Suomessakin tuuliolot voivat hetkellisesti äityä ankariksi ja heilauttaa johtimia.
Vetokoneen ja jarrukoneen yhteistyötä
Aurora Linen johdinasennuksia tehdään enimmäkseen talvella, sillä johdinten vedossa käytetään painavaa kireävetokalustoa ja sulana aikaan maa upottaa monin paikon.
Asennusosuuden toisessa päässä on vetokone ja toisessa jarrukone. Niiden avulla johdin pysyy koko vedon ajan kireänä, eikä ole vaaraa, että se koskettaa maata. Tämä on myös ulkopuolisten työturvallisuuden kannalta tärkeää.
”Ensin pylväiden väliin vedetään ohuempi pilottiköysi johtopyörien kautta. Sitten vetokoneella kiskotaan varsinainen johdin koko pituudelle, ja lopulta koneilla säädetään johtimien kireys suunnitelmien mukaiseksi”, Välimaa kuvailee.
Aurora Linen 400 kilovoltin johdossa on kolme vaihejohdinnippua rinnakkain, ja ne asennetaan yksi kerrallaan. Johdinten lisäksi asennetaan kaksi ukkosjohdinta suojaamaan vaihejohtimia salamaniskuilta. Toisena ukkosjohtimena on niin kutsuttu OPGW-johdin, jossa on sisäänrakennettuna valokuituja sisältävä putki. Valokuituja käytetään tietoliikenneyhteyksiin.
Fingrid on hankkinut Aurora Linen työmaalle vaihejohtimet sekä ukkosjohtimet ja Destia urakoitsijana OPGW:n. Destia vastaa työnsuunnittelusta, valitsee koneasemapaikat ja kuljettaa johtimet työmaalle.
Voimajohdon rakennustyömaalla käsitellään suuria massoja, sillä koneiden lisäksi myös johtimet painavat tonneja. Yhdessä Fingridin hankkimassa johdinkelassa on kolme kilometriä johdinta, ja se painaa noin seitsemän tonnia. Finch-keloja tarvitaan Aurora Linen viimeiselle osuudelle noin 150.
Johdintyö vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Risteävien teiden kohdalle rakennetaan suojatelineitä sen estämiseksi, että johtimet laskeutuisivat vahingossa liikenteen sekaan.
Vapaaehtoinen ennakkosopimus: maanomistajalle lisätuloa
Voimajohto sijoittuu johtoalueelle, joka on Aurora Linen tai minkä tahansa uuden 400 kilovoltin sähkölinjan kohdalla 42 metriä leveä aukea. Se raivataan kokonaan puista ja pensaista.
Lisäksi molemmilla puolilla johtoaluetta on 10 metrin reunavyöhykkeet, joissa puiden pituus on rajoitettu 10 metriin reunavyöhykkeen etureunassa ja 20 metriin sen ulkoreunalla.
”Sähköturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kasvusto pysyy suojaetäisyyksien ulkopuolella niin pysty- kuin vaakasuunnassa kaikissa tilanteissa, myös esimerkiksi kovalla tuulella”, Välimaa selittää.
Fingrid lunastaa käyttöoikeuden tarvitsemiseensa johtoalueisiin, mutta maanomistus säilyy alkuperäisillä omistajilla. Tyypillisesti kilometrin matkalle voi osua jopa viisi yksityistä maanomistajaa. Niinpä Aurora Linen Suomen-puoleisella osuudella eli 200 kilometrin matkalla järjestely koskee useita satoja maanomistajia.
Maanomistaja voi hyödyntää johtoaluetta ja reunavyöhykettä vaikka maanviljelyyn tai joulukuusien kasvatukseen.
Maanomistaja voi hyödyntää johtoaluetta ja reunavyöhykettä vaikkapa maanviljelyyn tai joulukuusien ja marjapensaiden kasvatukseen, kunhan puuston enimmäismitat eivät ylity.
Yksityinen maanomistaja voi tehdä Fingridin kanssa vapaaehtoisen ennakkosopimuksen voimajohdon sijoittumisesta mailleen ja osallistua puuston yhteismyyntiin. Ennakkosopimuksen tehneille maksetaan 10–15 prosentin lisä lunastuskorvauksen päälle.
Ennakkosopimuksen tekee tyypillisesti 60–80 prosenttia maanomistajista. ”Lunastuskorvauksen suuruuden määrittelee lunastusviranomainen, ja Fingrid maksaa sen summan kertakorvauksena maanomistajalle”, Välimaa toteaa.
Jos video ei näy, sen voi katsoa täältä.
Tässä juttusarjassa seurataan Aurora Linen vaiheita suunnittelusta käyttöönottoon.
