1. Millaisia säännöksiä Suomessa on droonien lennättämiselle voimajohtojen läheisyydessä?
Voimajohtojen läheisyydessä lennättämistä ei ole suoraan kielletty EU:n drooniasetuksessa. Lennättämisestä tai putoamisesta ei saa kuitenkaan aiheutua vaaraa kriittiselle infrastruktuurille.
Fingrid ja jotkut paikalliset sähköyhtiöt ovat hakeneet sähköasemien ja voimaloiden ympärille samoin kuin esimerkiksi satama-alueille miehittämätöntä ilmailua rajoittavia ilmatilavyöhykkeitä.
2. Voiko droonien lennättäminen aiheuttaa häiriöitä sähkönjakeluun?
Drooneja on hyvin eri kokoisia, ja siten niiden mahdollisesti aiheuttama vahinko sähkönjakelulle vaihtelee nollasta vakavaan.
Tyypillinen kuluttajan hankkima kuvausdrooni on muovista valmistettu, alle kilon painoinen ja kooltaan noin 60 senttimetriä leveä moottorista moottoriin. Sopivaan paikkaan pudotessaan se voi aiheuttaa oikosulun, mutta nämä laitteet voinee tulkita varsin vähäriskisiksi.
Raskaampi, ammattikäyttöön suunnattu drooni voi olla kooltaan 1,5-metrinen, ja sen moottoreiden varret ovat hiilikuitua. Tällainen drooni aiheuttaa merkittävämmän riskin painonsa puolesta, ja hiilikuiturakenne voi aiheuttaa oikosulun.
3. Miten droonien lennätystä pystytään valvomaan?
Valvonta voi olla haasteellista. Kuluttajille myytävissä yli 250 gramman painoisissa drooneissa on vaatimuksena etätunnistusjärjestelmä, joka lähettää droonin käyttäjän rekisterinumeroa, droonin sijaintia, korkeutta, lentonopeutta ja -suuntaa sekä ohjaajan sijaintia.
Tämä tunnistetieto on vapaasti vastaanotettavissa matkapuhelinsovelluksella. Tosin edelleen on täysin laillista lennättää vanhempaa kalustoa, jossa tätä etätunnistusjärjestelmän vaatimusta ei ole.
Droonitoiminnan valvomiseen on olemassa myös tehokkaampia ratkaisuja, esimerkiksi Sensofusion- havaintojärjestelmä.
