Search
Close this search box.

Kuura-anturit hälyttävät, kun voimajohtoon kertyy lunta ja jäätä

Jaa
Fingrid ja Insplan ovat sopineet voimajohtojen valvonnasta kuura-antureilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Asennukset on tehty helikopterilla ennennäkemättömällä ja turvallisella tekniikalla.

Kuura, jää ja lumi voivat talven aikana kertyä voimajohtojen ukkosjohtimiin massiivisiksi paketeiksi. Riittävän keljun ilman sattuessa huurtuminen tapahtuu nopeastikin.

”Johdon ympärille syntyy ikään kuin luminen kääretorttu”, kuvailee erikoisasiantuntija Jarmo Lahtoniemi Fingridistä.

Kotitalouksissa häiriö näkyy korkeintaan valon välkähdyksinä voimajohdon heilahtaessa, mutta kansantalouden kannalta vajaan sekunnin mittainen jälleenkytkentä voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia tai ansionmenetyksiä.

 ”Kun kuuraa alkaa olla kymmenen sentin kerros, sitä on ryhdyttävä poistamaan hyvän sähkönlaadun ja pylväsrakenteiden mekaanisen kestävyyden varmistamiseksi”, Lahtoniemi kertoo.

Kuuraa hangataan ukkosjohtimista

Kuuraongelma äityy pahaksi yleensä joulu- ja helmikuun välisenä aikana Etelä-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella etenkin Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa.

Jää, lumi, huurre ja kuura pudotetaan hankaamalla ukkosjohdinta tarkoitukseen kehitetyllä työkalulla helikopterista, mutta edelleen käytetään myös maasta tehtävää perinteistä mies ja naru -menetelmää.

Vuosittain kuuraa poistetaan keskimäärin sadalta jänteeltä.

Vuosittain kuuraa poistetaan keskimäärin noin sadalta jänteeltä, mutta ilmaston muuttumisen myötä sen kertyminen vaihtelee melkoisesti eikä ennakkoon pystytä ennustamaan, mitä talvi tuo tullessaan.

Esimerkiksi vuosina 2018–2019 kuuraa poistettiin ennätyksellisesti 1 300 jänteeltä, eli lähes 400 kilometrin matkalta. Toisaalta on ollut myös talvia, joiden aikana huurretta ei ole tarvinnut poistaa lainkaan.

”Koska kuuran muodostumisen kohteen ja nopeuden ennakointi tuntuu muuttuvan vuosi vuodelta haastavammaksi, uskomme vahvasti, että uudet kuura-anturit ovat mainio lisä työkalupakkiimme”, Lahtoniemi selittää.

IoT-Vahti ilmoittaa huurteen kertymisestä

Syksyn aikana voimajohtojen ukkosenjohtimiin on asennettu lähes 250 uutta kuura-anturia aiemmin asennettujen 30 pilottianturien lisäksi. Kuura-anturi on melko tavanomainen kulma-anturi, joka hälyttää, kun johto alkaa painua jään ja lumen voimasta.

”Antureita on sijoitettu sinne, missä kuuraongelma yleensä alkaa ensimmäisenä. Kun ne alkavat hälyttää, tiedämme, että kuuraa on alkanut kertyä ja meidän pitää entistä tarkemmin seurata tilannetta ja ryhtyä pudottamaan huurretta”, Lahtoniemi sanoo.

Kuura-anturi, jota myös tykkylumisensoriksi kutsutaan, paljastaa kuuraongelman kehittymisen ilman, että kenenkään täytyy mennä paikalle toteamaan tilanne – perinteisesti kuuratilannetta on hurauteltu tarkistelemaan paikalle esimerkiksi moottorikelkoin tai helikopterein.

Kulma-anturi on television kaukosäätimen kokoinen pieni laite, jonka sensorit mittaavat kiihtyvyyttä ja lämpötilaa mutta ennen kaikkea kulmaa.

”Kun ukkosenjohtimien kulma muuttuu, sensorit ilmoittavat sen ja Fingridissä voidaan olettaa, että johtoihin on alkanut kertyä lunta ja jäätä”, kertoo Janne Salokannel Insplanista.

Tieto kuuran kertymisestä kulkee Insplanin toteuttaman IoT-Vahtipalvelun avulla Digitan Lorawan-verkossa.

Insplan toimii IoT-Vahti-palvelun ylläpitäjänä ja kuura-anturihankkeen päätoteuttajana huolehtien antureihin liittyvistä konfiguroinneista, viestiliikenteestä, dokumentoinnista ja palvelun ylläpidosta. Hankkeen asennukset toteutetaan yhteistyössä Energy Line Solutionsin kanssa.

Kuura-antureiden sijainnista on luotu karttanäkymä, joka osoittaa, missä kohdin voimajohtoa sensorit kertovat johdon kulman muutoksesta.  

”Lisäksi vahtipalvelu antaa ennakoivan hälytyksen, eli karttanäkymää ei tarvitse vahtia koko ajan ja tilanteen kehittymiseen ehditään reagoimaan jo ennen häiriötilannetta”, Salokannel sanoo.

Kuura-anturit asennetaan uuden innovaation avulla helikopterista

Energy Line Solutions hyödyntää kuura-anturien asennuksessa suomalaista innovaatiota: Olkku-asennuslaite kiinnitetään helikopterin alle sijoitettavan pitkän puomin päähän, joten anturien asennukset pystytään toteuttamaan turvallisen etäisyyden päästä voimajohtojen yläpuolelta.

Olkku-asennuslaitteen avulla kuura-anturi voidaan asentaa helikopterista. Työn saa tehdä jännitetyönä.

Olkku-laitteen kehittely alkoi käytännön turvallisuushuomiosta.

”Lähdin tutun helikopterilentäjän kaveriksi asentamaan lintuvaroitusheijastimia voimajohtoihin. Työ tehtiin helikopterin sivuovesta jännitetyösauvaa käyttäen. Se oli todella haastavaa, sillä langan hahmottaminen kopterista ei ollut helppoa”, kertoo Tuomo Äijälä Energyline Solutionsilta.

Lentäminen kopterilla jännitteisen voimajohdon vieressä tuntui Äijälästä melko isolta riskiltä.

”Aloimme yhdessä velipoikien kanssa pohtimaan, olisiko asentamiseen jotain turvallisempaa tapaa. Keksimme idean, jonka pohjalta Olkku syntyi”, Äijälä kertoo.

Olkun ansiosta kulma-antureiden asennus onnistuu ilmasta turvallisen etäisyyden päästä voimajohdoista ja työ saadaan tehdä jännitetyönä. Helikopterilentäjä suoriutuu tehtävästä itse kauko-ohjainta käyttäen, eikä kopterin kyytiin tarvita ketään muuta.

Äijälän veljekset ovat aiemminkin tehneet innovaatioita, esimerkiksi ensimmäisinä Suomessa alkaneet hyödyntämään 3D-mittalaitteita maanrakennustöitä helpottamaan.

Äijälän veljekset ja Energyline Solutions ovat myös kehittäneet Olkulle sisarlaitteen, jonka avulla kuura saadaan poistettua johdolta kopterin avulla tehokkaasti ja turvallisesti. Olkku on patentoitu laite, jolle on jo kehitetty muitakin toiminnallisuuksia, joista yksi on säievikojen korjaaminen.  

”Olkun yksi suurimmista eduista on se, että kaikki sillä tehtävät työt pystytään tekemään jännitetyönä, eli niin, ettei sähkövirtaa tarvitsisi katkaista korjauksen ajaksi”, Tuomo Äijälä kiteyttää.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *