Search
Close this search box.

Kantaverkon solmukohtaa uusimassa

Jaa
Alajärven sähköasemalla koettiin elokuun lopulla historiallinen hetki, kun kantaverkon viimeiset paineilmakatkaisijat pamautettiin pois käytöstä osana aseman uusimisprojektia. Projektipäällikkö Sami Mäki ja siirtokeskeytykset suunnitellut erikoisasiantuntija Heikki Porkka ovat olleet mukana sähköaseman eri vaiheissa.
Paikalliskäytön asiantuntija Heikki Porkka (vas.) tuntee Alajärven sähköaseman kymmenien vuosien ajalta, projektipäällikkö Sami Mäki puolestaan ohjasi aseman uudistusprojektin läpivientiä.

Alajärven sähköasema Etelä-Pohjanmaan metsien keskellä on ollut vuosikymmenten ajan yksi Suomen kantaverkon solmukohdista. Ensimmäinen 400 kilovoltin kytkinlaitos valmistui Alajärvelle vuonna 1971 ja pääsi pian kansallisiin uutisotsikoihin Etelä-Suomen sähkökatkojen takia.

– Valtakunnan 400 ja 220 kilovoltin sähköverkko ei ollut kovin vahva vielä 1970-luvulla. Silloin tapahtui kymmenkunta suurhäiriötä, joista kolme sai lähtönsä Alajärveltä, aseman historiaan perehtynyt Fingridin Länsi-Suomen alueen paikalliskäytön asiantuntija Heikki Porkka kertoo.

Porkan työhön kuuluvat siirtokeskeytysten suunnittelu ja sähköturvallisuus alueen sähköasemilla. Alajärven aseman uusimiseen liittyviä keskeytyksiä hän alkoi suunnitella vuonna 2015. Asema on Porkalle tuttu jo 90-luvun alusta lähtien.

– Kävin perehdytyskäynnillä Alajärvellä toukokuussa 1991. En ollut aiemmin työskennellyt 400 kilovoltin ympäristössä. Kyllä ne suuren jännitteen järjestelmät vähän arveluttivat ennen kuin opin ne tuntemaan, Porkka muistelee.

Fingridin Petäjäveden toimistolla työskentelevä Porkka on käynyt Alajärvellä satoja kertoja ja käy edelleen lähes kuukausittain. Hän muistaa miten etenkin 1990-luvulla asema erottui muista sähköasemista sijaintinsa puolesta.

– Laajalla sähköasema-alueella oli luonnontilaista mäntymetsää ja joskus syksyisin siellä kasvoi reilusti puolukkaa. Otin muutaman kerran ämpärin ja poimurin mukaan. Kun söi eväät nopeasti, niin ehti lounastunnin aikana kerätä ämpärin täyteen nykyisen PM3-muuntajan paikalla sijainneesta männiköstä, Porkka muistelee naureskellen ja korostaa, että marjanpoiminta tapahtui vain lounastauon aikana.

Uusiminen osana laajempaa ohjelmaa

Alajärven asema on edelleen tärkeässä roolissa etenkin etelä-pohjoissuuntaisessa kantaverkossa. Sen uusiminen on osa Fingridin pitkän aikavälin investointiohjelmaa.

– Laitteet alkoivat olla teknisen käyttöikänsä päässä. Lisäksi Pohjanmaalla on menossa sähkönsiirtoverkon uudistaminen, jossa luovutaan 220 kilovoltin verkosta. Se otettiin huomioon aseman uusimisessa ja laajennettiin 110 kilovoltin laitosta, uudistuksen projektipäällikkö Sami Mäki Fingridin sähköasemaprojektit-yksiköstä kertoo.

Myös Mäelle Alajärven asema on tuttu jo vuosien takaa.
– Olin vuonna 2003 verkkokeskuksen puolesta kytkennänjohtajana, kun Alajärvellä tehtiin mittavia muutostöitä vanhaan 400 kilovoltin pääkisko-apukisko-kytkinlaitokseen, Mäki muistelee.

Tänä syksynä loppuun saatu aseman perusteellinen uusiminen on ollut Mäen työpöydällä vuodesta 2014 lähtien. Uudistusprojektin investointipäätös tehtiin keväällä 2015, jonka jälkeen Mäki pyöritti läpi projektin tarjouskyselyt, neuvottelut ja laati hankintaesityksen urakoitsijoista.

Paikan päällä työt alkoivat maansiirtotöillä keväällä 2016. Viime ja tämän vuoden aikana Alajärvelle on rakennettu uusi 400 kilovoltin duplex-rakenteinen kytkinlaitos, laajennettu 110 kilovoltin kytkinlaitosta sekä purettu vanhat 220 ja 400 kilovoltin laitokset.

Aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti

Projektipäällikkö Mäki on valvonut projektin eri vaiheissa, että laadulliset tavoitteet ja työturvallisuustavoitteet toteutuvat eikä uudistustyö vaaranna kantaverkon käyttöturvallisuutta.
– Työmaa on kestänyt yli 500 päivää. Kokouksia on pidetty urakoitsijan ja Fingridin projektiryhmän kanssa noin kerran kuussa, hän kertoo.

Mäki ja Porkka kiittävät pääurakoitsija Empower PN Oy:n ja maanrakennustyöt tehneen Sundström Oy Ab:n toimintaa: projekti on sujunut suunnitelmien mukaan ja aikataulussa. Onnistuneen uusimisen kunniaksi Fingrid järjesti projektin sidosryhmille elokuun lopulla tapahtuman Alajärvellä, jossa kuultiin kantaverkon viimeiset, 1970-luvulla asennettujen paineilmakatkaisijoiden pamaukset. Tapahtumassa käytiin läpi myös aseman uusimista ja historiaa.

Alajärven aseman uudistukset ovat tältä erää ohi. Heikki Porkan mukaan seuraavat muutokset saattavat liittyä uusiutuvan energian ratkaisuihin lähiseuduilla. •

 

Alajärven sähköaseman historiaa

lajärven asema on kehittynyt kuuden vuosikymmenen aikana voimajohtorakentajien syrjäisestä tukikohdasta moderniksi sähköasemaksi.

Alajärven historia osana kantaverkkoa alkoi vuonna 1954, kun Imatran Voima osti Alajärveltä 30 hehtaarin maa-alueen ja rakensi paikalle voimajohtorakentajien tukikohdan. Taustalla oli päätös 400 kilovoltin siirtojärjestelmän rakentamisesta Pohjois- ja Etelä-Suomen välille. Sodanjälkeisessä rauhanteossa oli menetetty noin kolmasosa rakennetusta vesivoimasta. Oulu- ja Kemijoen vesivoimat haluttiin valjastaa koko maan käyttöön ja tehokkaaseen siirtoon tarvittiin uusi voimajohto.

Ensimmäinen Alajärven kautta kulkenut 220 kilovoltin voimajohto Pyhäkoski–Petäjävesi otettiin käyttöön syyskuussa 1956 ja 400 kilovoltin voimajohdot Pirttikoski–Petäjäskoski–Pikkarala–Kangasala elokuussa 1960. Sähköasemaa Alajärvelle ei saatu vielä vuosikymmeneen. Paineilmakatkaisijoilla varustettu 400 kilovoltin kytkinlaitos otettiin käyttöön vasta huhtikuussa 1971.

1970-luvulla asema pääsi kansallisiin uutisotsikoihin, kun kolme Etelä-Suomen pimentänyttä suurhäiriötä sai sieltä alkunsa. 1970- ja -80-luvuilla kantaverkkoa vahvistettiin ja laajennettiin merkittävästi. Alajärveltä rakennettiin 400 kilovoltin johto Huutokoskelle ja vuonna 1978 valmistui samaa jännitettä oleva johto Ulvilaan osana atomirengasta, jolla Loviisan uuden ydinvoimalan sähköä saatiin tehokkaasti koko Etelä-Suomeen.

Kesäkuussa 1985 Alajärvellä otettiin käyttöön 110 kilovoltin kytkinlaitos. 1990-luvulla uusittiin aseman paineilmakompressorit. Viimeisin laajempi muutos ennen vuosien 2016–2017 perusteellista uusimista oli 2000-luvun alussa tehty 400 kilovoltin kytkinlaitoksen laajennus. •