Search
Close this search box.

Baltia Manner-Euroopan taajuusalueeseen

Jaa
Baltian maat valmistelevat sähköjärjestelmänsä suunniteltua liittämistä Manner-Euroopan taajuusalueeseen vuoden 2026 alussa. Venäjä saattaa kuitenkin irrottaa Baltian omasta verkostaan koska tahansa. Hätätilassa liittyminen onnistuu muutamassa tunnissa.

Viro, Latvia ja Liettua ovat EU-maita, mutta niiden sähköverkot kuuluvat yhä Venäjän taajuus- eli synkronialueeseen. Baltian maiden liittymistä Manner-Euroopan suureen taajuusalueeseen valmistellaan kuitenkin täyttä häkää: sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2020, ja mikäli EU:n tukema hanke saadaan
suunnitellusti maaliin, 1.1.2026 lähtien Baltian maat kuuluvat Manner-Euroopan synkronialueeseen.

”Tähän päädyttiin ennen kaikkea Baltian energiaturvallisuuden takia. Sähköjärjestelmämme toimivuus on riippuvainen Venäjästä, johon emme voineet täysin luottaa. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan tiedämme, että ratkaisu oli oikea, vaikka se olisi ehkä pitänyt tehdä aikaisemmin”, Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin käyttöjohtaja Märt Allika sanoo.

Ennen kuin Baltian maat ovat valmiita kytkeytymään Manner-Euroopan synkronialueeseen, on kuitenkin vielä paljon työtä tehtävänä.

”Meidän täytyy rakentaa infrastruktuuria ja päivittää ohjausjärjestelmiä sekä ohjaus- ja suunnittelukäytäntöjä. Meidän täytyy myös vahvistaa verkkoamme nykyisestä. Kaikkein tärkeintä on saada taajuudenhallintajärjestelmä valmiiksi.”

Jotta Baltian maat pystyvät kytkeytymään Manner-­Euroopan synkronialueeseen, on saatava taajuudenhallintajärjestelmä valmiiksi ja vahvistettava verkkoa, huomauttaa Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin käyttöjohtaja Märt Allika.

Baltian verkkojen lisäksi myös Puolan verkko vaatii vahvistamista, sillä yhteys on tarkoitus kytkeä Liettuan ja Puolan välisten voimajohtojen kautta. Lisäksi rakennetaan uusi Harmony-linkki, joka mahdollistaa sähkökaupan Puolan ja Baltian maiden välillä.

”Hanke etenee alkuperäisessä aikataulussa, mutta koska se on alun perinkin tiukka, emme pysty sitä nopeuttamaankaan.”

Projekti on kokoluokassaan niin mittava haaste, että sellainen voi Allikan mukaan tulla vastaan vain
kerran elämässä.

”Mielenkiintoista tämä kyllä on, sillä yllätyksiä tulee paljon ja asioita pitää olla valmis miettimään uudelta kantilta. Meidän täytyy oppia ymmärtämään entistä paremmin sitä, mitä verkossamme tapahtuu.”

Vaikeusastetta lisää se, että kaikki pitää koordinoida kaikkien kolmen Baltian maan ja Puolan kesken.

”Yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Kukaan meistä ei voi saada projektia päätökseen yksinään, vaan kaikkien pitää saada asiat kuntoon, jotta liittyminen Manner-Euroopan verkkoon onnistuisi
suunnitellusti.”

Varasuunnitelma rinnalla

Sähkön kaupallinen tuonti Venäjältä Baltian maihin loppui toukokuussa täysin, aivan kuten Suomeenkin.

Venäjä päätti lopettaa sähkön viennin, koska maksuliikenne ei Venäjälle Ukrainan sodan takia asetettujen sanktioiden takia toimi.

Baltian maat saavat kuitenkin edelleen Venäjältä taajuustukea: jos Baltian verkossa taajuus laskee, Venäjältä syötetään yhä sähköä sitä tasaamaan. Tässä tilanteessa on kuitenkin olemassa riski, että Venäjä
päättäisikin katkaista yhteyden Viroon ja muihin Baltian maihin kokonaan.

”Emme voi tietää, katkaiseeko Venäjä yhteyden tänään, huomenna tai kolmen kuukauden päästä. Siksi meillä on varasuunnitelma.”

”Emme voi tietää, katkaiseeko Venäjä yhteyden tänään, huomenna tai kolmen kuukauden päästä. Siksi meillä on varasuunnitelma. Olemme valmistautuneet siihen teknisesti. Lisäksi meillä on sopimus,
jonka ansiosta voimme liittyä Manner-Euroopan synkronialueeseen saman tien, jos Venäjä katkaisee yhteydet, vaikkemme täytäkään vielä kaikkia liittymissopimukseen määriteltyjä kriteereitä”, Märt
Allika sanoo.

Jos näin käy, Baltian alue yhdistetään Manner-Euroopan taajuusalueeseen niin pian kuin mahdollista.
Hätätilassa se on mahdollista toteuttaa ohittamalla Liettuan ja Puolan välillä oleva tasasähkölinkki.

”Pystymme tarvittaessa liittymään Manner-Euroopan synkronialueeseen muutamassa tunnissa.”

Sen jälkeen jännitetukea tulisi Puolasta Liettuan ja Puolan välisen yhteyden kautta.

Tukea Pohjoismaista

Etenkin välivaihe, jolloin Baltia olisi irti Venäjän verkosta, mutta ei vielä liittynyt Manner-Euroopan taajuusalueeseen, olisi kriittinen. Baltia muodostaisi silloin väliaikaisesti oman saarekkeensa, mikä saattaisi aiheuttaa taajuusheiluntaa.

Tukea on kuitenkin tulossa Pohjoismaista tasasähkölinkkien kautta Suomesta Viroon ja Ruotsista Liettuaan.

”Me pystymme Suomen ja Viron välisten merikaapelilinkkien avulla tarjoamaan Virolle nopeaa taajuustukea. Tuemme niin paljon kuin pystymme”, käytön suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen Fingri-
distä vahvistaa.

Suomen ja Viron välillä olevien tasasähköyhteyksien tekniset ominaisuudet mahdollistavat linkkien
säätämisen.

”Ajatuksena on, että tuemme Viron ja Baltian sähköjärjestelmää nopeilla järjestelmäpalveluilla ja
reserveillä, jotka aktivoituvat tarpeen tullen sekunnin murto-osassa.”

Suomen ja Viron välillä on kaksi kaapelia, jotka mahdollistavat yhteensä tuhannen megawatin siirtokapasiteetin kaupallisiin siirtoihin, taajuustukeen ja muihin järjestelmäpalveluihin.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *