Yhteistyön tiivistäminen eri sidosryhmien välillä on välttämätöntä, kun energiamarkkinoille tulee lisää toimijoita ja haasteita niin kansallisella, pohjoismaisella kuin eurooppalaisella tasolla. Energia-alan ratkaisut kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa eikä yksin tekeminen ole silloin järkevää.

Kun tavoitteena on tarjota luotettavaa ja tarpeita vastaavaa sähkönsiirtoa ja toimivat sähkömarkkinat, olennaista on osata lähestyä ja kuunnella eri sidosryhmiä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

”Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä asioita saadaan vietyä eteenpäin. On tärkeää, että kaikki sidosryhmämme ovat kartalla, mihin suuntaan ala on kehittymässä ja millaisia vaikutuksia päätöksillä ja ratkaisuilla on itse kunkin toimintaan”, Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo sanoo.

Tästä esimerkkinä Fingrid on julkaissut vision kantaverkon pitkän ajan kehittämistarpeista ja ratkaisuista. Se perustuu sähkön tuotanto- ja kulutusrakenteen kehittymistä kuvaaviin neljään erilaiseen skenaarioon.

”Haluamme inspiroida pitkän aikavälin skenaariollamme sidosryhmiämme avoimeen keskusteluun siitä, millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus voisi eri toimijoille tarjota”, Jussi Jyrinsalo sanoo.

Asiakaslähtöisyys erottaa

Fingridillä on useita erilaisia ulkoisia sidosryhmiä, joilla on omat odotuksensa yhteistyöstä. Kantaverkon suunnittelun ja kantaverkkopalvelujen ohella Jussi Jyrinsalo vastaa Fingridin asiakkuuksista, joiden kohtaamisia varten yhtiöllä on useita yhteistyömuotoja.

Asiakaslähtöisyys on osa Fingridin strategiaa, jolla se haluaa erottua muista kantaverkkoyhtiöistä.

”Aktiivinen yhteistyö asiakkaiden kanssa edistää sähköjärjestelmän markkinaehtoista kehittämistä”, toteaa Jussi Jyrinsalo, johtaja, Fingrid.

”Henkilökohtaiset tai yritysten väliset tapaamiset ovat luonnollisesti tehokkain keino pitää yhteyttä asiakkaisiin. Koronan aikana on tietysti terveysturvallisuuden vuoksi kohtaamisia viety verkkoon vuorovaikutustyökalujen avulla. Se on osaltaan nopeuttanut kommunikointia etenkin kansainvälisissä suhteissa”, Jyrinsalo sanoo.

Asiakkaille on järjestetty vuosittain Fingrid Current -ajankohtaistilaisuuksia sekä useita muita verkkoon ja sähkömarkkinoiden kehityshankkeisiin liittyviä tilaisuuksia. Poikkeusaikana ne ovat kaikki olleet webinaareja, mikä on toisaalta madaltanut kynnystä järjestää tilaisuus lyhyelläkin varoitusajalla.

Tärkeitä yhteistyön muotoja ovat myös asiakastoimikunnat, joita on nykyisin kolme: neuvottelukunta, sähkömarkkinatoimikunta ja kantaverkkotoimikunta.

”Fingridin toimikunnat ovat neuvoa-antavia elimiä, jotka toimivat yhdyssiteenä Fingridin ja eri asiakasryhmien edustajien välillä. Näitä asiakasryhmiä ovat sähkön tuottajat, jakelijat, käyttäjät, myyjät ja muut sähkömarkkinatoimijat. Toimikunnat antavat näkemyksiä Fingridin toiminnasta ja asiakkaille tarjottavista palveluista”, Jyrinsalo toteaa.

12 jäsenestä koostuvat toimikunnat kokoontuvat neljä kertaa vuodessa.

”Aktiivinen yhteistyö yhdessä asiakkaiden kanssa edistää sähköjärjestelmän markkinaehtoista kehittämistä. Markkinaehtoisuuden varmistaminen hyödyttää paitsi asiakkaita myös kansantaloutta ja mahdollistaa kustannustehokkaan siirtymän puhtaaseen sähköjärjestelmään”, Jyrinsalo sanoo.

Tasapainoilua velvoitteiden ja asiakaslähtöisyyden välillä

Valtakunnallisena kantaverkkoyhtiönä Fingridillä on asiakkaiden ohella myös paljon muita sidosryhmiä, joiden kanssa säännöllinen keskustelu on tärkeää. Fingrid osallistuu aktiivisesti eurooppalaisten säädösten valmisteluun ja käyttöönottoon yhdessä eurooppalaisten ja kansallisten viranomaisten ja muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa.

Eurooppalaiset säädökset ja alueelliset markkinasääntöjä koskevat ratkaisut vaikuttavat merkittävästi sähkömarkkinoihin ja asiakkaisiin.

”Viestinnällisesti meillä on vaativa rooli, sillä tehtävämme on viedä käytäntöön lukuisia asiakasta koskevia velvoitteita, mutta samalla toimia mahdollisimman asiakaslähtöisesti. On osattava tasapainoilla viranomaisroolin ja asiakaspalvelijan välillä”, Jussi Jyrinsalo sanoo.

Yhteistyö suomalaisten poliittisten vaikuttajien ja viranomaisten kanssa on keskeistä, kun päämääränä on kehittää sähköjärjestelmää niin, että Suomen ilmastoneutraalitavoite voidaan saavuttaa ja ylläpitää sähköjärjestelmän markkinaehtoinen tasapaino.

”Rahoittajat ja luottoluokittajat sekä omistajat puolestaan odottavat, että suunnittelemme pitkäjänteisesti yhtiön taloutta, investointeja, riskien hallintaa ja rahoitusta. Päätöksentekomme ja toimintamme tulee perustua oikeaan ja ajantasaiseen tietoon tavoitteena tehokas, tuloksellinen ja vastuullinen toiminta”, Jyrinsalo sanoo.

Urakoitsijat ja palvelutoimittajat – Fingridin jatke kentällä

Sadat urakoitsijoiden ja palvelutoimittajien edustajat ovat Fingridin oman henkilöstön lisäksi silmät ja korvat kentällä.

”Saamme heiltä arvokasta palautetta toiminnastamme ja sen vaikutuksista esimerkiksi maanomistajiin. Urakoitsijat ja palvelutoimittajat odottavat meiltä oikeudenmukaista ja ajantasaista korvausta, turvallista työskentely-ympäristöä ja mahdollisuutta ennakoida tulevia tarpeita yhteistyössä”, Jussi Jyrinsalo sanoo.

Yhteistyö tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa on myös keskeinen osa Fingridin sidosryhmäyhteistyötä. Vuosittain Fingridillä on käynnissä noin 50 erilaista T&K-hanketta, joilla haetaan uusia innovaatioita energiamurroksen mahdollistamiseksi. Tulevina vuosina Fingridin T&K-toiminnassa painottuvat edistynyt sähköjärjestelmän hallinta, monipuoliset joustoratkaisut sekä sähköverkon digitalisoiminen käytön ja kunnonhallinnan tehostamiseksi.

Selkeät päämäärät ja työnjako kirkastavat viestin

Kun Fingridillä on paljon erilaisia sidosryhmiä ja runsaasti yhteistyömuotoja, vaarana on asiantuntijuuksien ja viestien siiloutuminen. Miten koordinoidaan, että kaikki ovat matkalla kohti samaa maalia ja kuljettavat eteenpäin yhtenäistä viestiä?

”On keskeistä, että henkilöstö on sisäistänyt kirkkaasti tavoitteemme ja strategiamme pyrkiä yhdessä kohti puhdasta sähköjärjestelmää. Olennaista on myös, että henkilöt ovat selvillä omasta tehtävästään osana organisaatiota. Sidosryhmien kanssa keskusteltaessa on osattava puhua heidän kanssaan samaa kieltä. Maanomistaja odottaa käytännönläheisyyttä, poliitikko arvostaa isompaa kuvaa”, Jussi Jyrinsalo kuvailee.

Sidosryhmätutkimusten perusteella Fingridin viestintä on toimivaa ja kehittynyt myönteiseen suuntaan.

”Ehkä eniten on vielä tekemistä ison kuvan hahmottamisessa tehdessämme työtä niin monella rintamalla ja monen yksityiskohdan parissa”, Jyrinsalo pohtii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *