Vakavat kriisit rajoittuvat harvoin maan rajojen sisälle, joten naapurimaiden yhteistyö on korvaamattoman tärkeää. Tällaisia kriisitilanteita ovat esimerkiksi tulipalot, tulvat, pakolaiskriisit, kyberuhkat ja maailmanlaajuiset pandemiat.

”Monet kriisit koskettavat montaa maata nopeasti, jolloin yhteistyötä todella tarvitaan. Rajoja saatetaan esimerkiksi joutua sulkemaan, niin kuin pandemian aikana. Suomelle yhteistyö Ruotsin kanssa on erityisen tärkeää”, kertoo Hanaholmen-kurssille osallistunut Reima Päivinen Fingridistä.

Sysäyksen Hanaholmen-aloitteelle antoi koronakriisi vuoden 2020 keväällä.

”Yhteistyön lisäämisen tarve nousi konkreettisesti esiin, kun rajat olivat kiinni, eivätkä päättäjät konsultoineet keskenään riittävästi”, kertoo Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman, nainen aloitteen takana.

Hanasaari pyysi kahdenkeskisiin keskusteluihin Suomen ja Ruotsin valtionhallinnon, yksityisen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajia.

”Tiiviille yhteistyölle olisi selvästi ollut tarvetta jo ennen pandemiaa esimerkiksi pakolaiskriisin ja Ruotsin laajojen metsäpalojen aikaan”, Kronman kertoo.

Keskustelujen pohjalta Kronman teki Hanaholmen-aloitteen yhteistyössä Suomen Turvallisuuskomitean ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun kanssa: Hanasaareen kutsuttiin 12 avainhenkilöä Suomesta ja Ruotsista pohtimaan siviilikriisien ratkomista.

Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman.

Naapurimaan kollegan numero tallessa

”Olen todella iloinen, että sain olla näin tärkeässä asiassa mukana”; kiittää kurssille osallistunut Ruotsin suurlähettiläs Nicola Clase.

Hän kertoo, että kurssi sisälsi keskustelua, ryhmätöitä ja kriisien pohdintaa harjoituksissa.

”Mietimme hyvin käytännönläheisesti, miten Suomen ja Ruotsin yhteistyö organisoitaisiin kriisitilanteessa”, Clase kuvailee.

”Harjoituksissa annettiin välillä kahdeksan minuuttia aikaa ratkaista kriisitilanne ja välillä vähän enemmän. Ratkaisujen priorisointi ei ollut helppoa, koska kriisi usein aiheuttaa monta yhtäaikaista ongelmaa.”

Eräs tärkeä Hanaholmen-kurssin tavoite oli tutustua omaan vastinpariinsa naapurimaassa ja tallentaa tämän suora puhelinnumero omaan henkilökohtaiseen kännykkään: jos kriisi iskee, on tärkeä tietää, keneen olla naapurimaassa yhteydessä, ja yhteyden on synnyttävä nopeasti.

Kantaverkkoyhtiö Fingridille verkottuminen ruotsalaisten kollegoiden kanssa on tuttua, sillä suomalaisten kantaverkon ja sähköverkon toiminta on sidoksissa ruotsalaisten kantaverkon toimintaan sekä päinvastoin. Tiivistä pohjoismaista yhteystyötä on tehty jo pitkään, ja siitä myös muiden alojen kurssilaiset saivat Hanasaaressa hyvää esimerkkiä.

”Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tuntevat toistensa organisaatiot ja henkilöt, ja valvomomme ovat yhteydessä jopa tunneittain. Pidämme myös yhteisiä harjoituksia”, Reima Päivinen kuvailee.

Ruotsin suurlähettiläs Nicola Clase.

Ensimmäinen kurssi oli vasta alkua

Hanasaaressa työstetään kevään aikana Gunvor Kronmanin johdolla kurssin antia eli viedään eteenpäin kurssilla luodut konkreettiset suositukset Suomen ja Ruotsin yhteiseen kriisinhallintaan. Syksyllä 2022 on jälleen uuden kurssin ja uusien avainhenkilöiden vuoro.

”Kymmenessä vuodessa olemme jo saaneet aikaan mittavan verkoston, joka pystyy toimimaan tehokkaasti kriiseissä”, Kronman kaavailee.

Hanaholmen-kurssille osallistui avainhenkilöitä valtionhallinnosta sekä yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

”Myös tulevaisuudessa mukana on toivottavasti valtiosektorin lisäksi elinkeinoelämän toimijoita, kuten Fingrid, jotka ovat vahvasti toteuttamassa huoltovarmuutta”, Päivinen toteaa.

Suomessa tehdään sujuvaa varautumisyhteistyötä kaikilla sektoreilla, mutta Ruotsissa kriisinhallinnasta vastaa lähes yksinomaan valtionhallinto. Myös varautumisessa on suuria eroja, sillä Ruotsissa vasta aloitellaan varmuusvarastojen keräämistä, kun taas Suomessa sitä on tehty talvisodasta lähtien.

”Noista eroista huolimatta maamme ovat hyvin samankaltaisia, ja Suomi on Ruotsille tärkein kumppani kansainvälisissä kriiseissä. Voimme oppia toisiltamme. Kurssilla keskustelut olivat avoimia ja suoria, mikä on harvinaista ja aivan erityisen arvokasta kansainvälisessä yhteistyössä”, Clase kiteyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *