Kantaverkkoyhtiöt ovat parhaillaan luomassa yhteiseurooppalaisia säätösähkömarkkinoita. Suomen ja Pohjoismaiden kannalta erityisesti automaattiselle (aFRR) ja manuaaliselle (mFRR) taajuudenpalautusreserville luotavat markkinat ovat merkitykselliset, sillä molempia reservilajeja käytetään meillä. Nykyisin valtaosa pohjoismaisesta säätösähköstä tehdään vielä manuaalisella taajuudenpalautusreservillä, mutta automaattisen reservin ennakoidaan syrjäyttävän manuaalista lähivuosien aikana.

Joulukuun lopussa voimaantullut uusi lainsäädäntö, tasehallinnan suuntaviivat, velvoitti kantaverkkoyhtiöt luomaan yhteiset markkinat säätösähkölle. Kaiken kaikkiaan markkinapaikkoja on valmisteilla kolme. Edellä mainittujen automaattisen ja manuaalisen taajuudenpalautusreservien lisäksi luodaan yhteismarkkina korvausreserville (Replacement Reserve). Tämä hidas reservityyppi ei kuitenkaan ole käytössä Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä.

Jotta yhteiseurooppalainen kaupankäynti on mahdollista, on ensinnäkin sovittava yksityiskohtaisesti tuotteesta jolla käydään kauppaa. Nykyisin eri maiden säätösähkötuotteet poikkeavat merkittävästikin toisistaan. Toiset kantaverkkoyhtiöt edellyttävät esimerkiksi hyvin nopeaa säätönopeutta, toiset hitaampaa. Säädöstä maksettavan korvauksen määritystavassa on eroja. Myös kaupankäyntijakson pituus vaihtelee, Keski-Euroopassa kauppaa käydään pääsääntöisesti 15 minuutin tuotteilla kun Pohjoismaissa tunnin mittaisilla tuotteilla on pärjätty vielä toistaiseksi. Jokaiselle reservityypille onkin nyt määritetty yhteiseurooppalainen niin sanottu standardituote jotta kaupankäynti yhteismarkkinalla mahdollistuu.

Tuotteen lisäksi on sovittava muista kaupankäyntiin liittyvistä säännöistä. Yksi keskeinen kysymys on markkinan sulkeutumisaika, siis se ajankohta johon asti markkinalle voi jättää tarjouksia. Automaatti- ja manuaalituotteille esitetään sulkeutumisaikaa 25 minuuttia ennen toimitushetken alkamista. Tämä tarkoittaa, että nykyinen 45 minuutin sulkeutumisaika lyhenee suunnilleen puoleen, mikä lienee useimpien markkinatoimijoiden mieleen. Tavallaan sulkeutumisaikaa lyhentää myös vartin kaupankäyntijaksoon siirtyminen, sillä tunnin jokaiselle vartille määritetään erillinen sulkeutumisaika. On hyvä huomata, että ajanjakson lyhentäminen luo edellytyksiä päivänsisäisen intraday-markkinan sulkeutumisajan lyhentämiselle. Fingrid tukee kehitystä jossa kaupankäynti säätösähköllä ja päivänsisäisillä markkinoilla mahdollistetaan mahdollisimman lähellä toimitushetkeä.

Kun kaupankäyntisäännöistä ja tuotteista on sovittu, on jäljellä vielä varsinaisten kauppapaikkojen rakentaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavia IT-projekteja. Teknisen IT-toteutuksen lisäksi on sovittava miten kauppapaikkoja hallinnoidaan, miten eri toiminnot määritetään ja kuka tai ketkä ylläpitävät niitä. Kokonaisuuteen liittyy vielä lukuisia avoimia kysymyksiä. Keskustelua käydään muun muassa siitä, voisiko osan toiminnoista harmonisoida ja yhdistää. Voisiko esimerkiksi kaiken eurooppalaisen säätösähkön taseselvitys tapahtua keskitetysti?

Muutos yleiseurooppalaisiin säätösähkömarkkinoihin tulee olemaan merkittävä erityisesti niille maille jotka eivät nykyisin käy rajat ylittävää kauppaa säätösähköllä. Keskustelua läheltä seuranneena on ollut mielenkiintoista havaita, että pohjoismaiset monikansalliset säätösähkömarkkinat ovat todellakin poikkeus Euroopassa. Moni asia, joita Pohjoismaissa on totuttu pitämään itsestään selvyytenä, on vielä lapsenkengissä valtaosassa muuta Eurooppaa. Kun markkinapaikat valmistuvat vuoden 2021 tienoilla, lienee edessä vielä pitkä matka jotta voidaan puhua aidoista yhteismarkkinoista. Suunta on kuitenkin selvä, myös säätösähkölle muodostuu eurooppalaiset markkinat. Yhteiset markkinapaikat tarkoittavat muutoksia pohjoismaisiin käytäntöihin, mutta samalla ne tehostavat tasehallintaa ja mahdollistavat kaupankäynnin suomalaisille markkinatoimijoille tasapuolisin ehdoin maailman suurimmalla säätösähkömarkkinalla.

Blogin kirjoittaja Mikko Heikkilä on erikoisasiantuntija Fingridin markkinakehitysyksikössä ja työskentelee kevään ajan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä ENTSO-E:ssa.