Käytön suuntaviivat, joista aiemmin käytettiin nimeä verkkosäännöt, määrittelevät minimivaatimukset ja yhteiset harmonisoidut käyttötoiminnan säännöt verkoissa toimiville kantaverkkoyhtiöille (TSO), jakeluverkkoyhtiöille (DSO) ja sähkön tuottajille ja kuluttajille. Kantaverkkoyhtiöille on asetettu lisäksi vaatimuksia laatia tarkentavia yhteisiä menettely- ja toimintatapoja (metodologiat), joista kuullaan julkisesti sidosryhmiä, ennen kuin ne lähetetään viranomaisten hyväksyttäväksi.

Paraneeko käyttövarmuus?

Uudet suuntaviivat yhdenmukaistavat käytön suunnittelua ja valvomotoimintaa ja edesauttavat näin hyvän käyttövarmuuden ylläpitoa. Lisääntyvä tiedonvaihto ja jatkuva yhteistoiminta mm. yhteisessä käyttövarmuuden koordinointitoimistossa parantavat myös tilannetta.

Markkinoiden laajentuessa ja uusien sähkön tuotantomuotojen vallatessa alaa sähköverkkojen siirrot ja käyttötilanteet ovat jatkuvassa muutoksessa ja niiden ennustaminen on entistä haastavampaa. Voimajärjestelmässä häiriöitä ei voida täysin välttää tulevaisuudessakaan, mutta uudet pelisäännöt luovat hyvät puitteet sähköjärjestelmän käyttövarmuuden laadukkaalle ylläpidolle.

Valvonta yhdenmukaistuu, laatu paranee

Käyttövarmuuden perusperiaatteena on jatkossakin niin sanottu (N-1)-periaate, jonka mukaan voimajärjestelmän tulee kestää mikä tahansa yksittäinen vika ilman häiriön laajenevia seurauksia. (N-1)-periaatteesta voidaan poiketa kytkentämuutosten aikana, reservien aktivoimisen aikana tai jos häiriön vaikutukset ovat suppealla alueella.

Käyttövarmuustarkastelut tehdään edelleen verkostolaskentaohjelmistoilla eurooppalaisia verkkomalleja hyödyntäen ja tarkoituksena on ottaa tarkemmin huomioon laskennassa tarkasteltavien vikatapausten todennäköisyydet ja vaikutukset.

Vikatapaukset luokitellaan tavanomaisiin, poikkeuksellisiin tai epätodennäköisiin vikoihin. Mikäli poikkeuksellisten tai epätodennäköisten vikojen todennäköisyys on merkittävästi kasvanut esimerkiksi sään seurauksena, ne tulee ottaa mukaan käyttövarmuustarkasteluun. Myös dynaamiset heilahtelut tulee tarkastella ja tarvittaessa on muutettava voimalaitosten ajotilannetta stabiiliuden säilyttämiseksi häiriöiden jälkeen.

Lisää tiedonvaihtoa ja koulutusta

Jokaisen kantaverkkoyhtiön tulee suunnitella ja valvoa reaaliajassa sähköjärjestelmän taajuutta, jännitteitä, siirtoja ja kytkentätilaa ja vaihtaa tarvittavaa tietoa naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Tällä tavalla normaalista poikkeavat tilanteet tunnistetaan nopeasti ja kantaverkkoyhtiöt voivat toimia yhteistyössä palauttaakseen tilanteen normaaliksi. Verkkoon liittyneiden osapuolten välistä suunnittelutietojen ja reaaliaikaisten tietojen vaihtoa parannetaan, jotta kokonaisuuden hallinta aiempaa enemmän muuttuvissa käyttötilanteissa saadaan paremmalle tasolle.

Oleellinen osa käyttövarmuuden ylläpitoa on ammattitaitoinen käyttöhenkilöstö, jonka koulutusta kehitetään muodollisempaan suuntaan. Voimajärjestelmän valvomotehtävissä työskentelevillä tulee olla voimassa oleva valvojalisenssi. Myös koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä parannetaan nimeämällä jokaiselle kantaverkkoyhtiölle kokenut koulutuskoordinaattori vastaamaan koulutusohjelman suunnittelusta ja toimeenpanosta.

Keskeytyssuunnittelu aikaistuu, laskenta tarkentuu

Käyttötoiminnan osalta suuntaviivoissa määritellään tarkemmin, miten kantaverkkoyhtiöiden ja verkkoon liittyjien tulee hoitaa yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa hyvän käyttövarmuuden saavuttamiseksi. Tärkeä osa tätä työtä on yhteisen eurooppalaisen verkkomallin muodostaminen käyttövarmuustarkasteluja ja siirtokapasiteetin laskentaa varten. Mallilla lasketaan erikseen siirtokapasiteetti eri ajanjaksoille: vuosi, viikko, päivä ja kuluva päivä. Laskentatulosten virheet saadaan näin minimoitua, koska kaikilla laskentatahoilla on käytettävissään samat entistä tarkemmat lähtötiedot.

Siirtokeskeytyksistä laaditaan yhteinen suunnitelma ja aikataulu, joka avulla siirtokapasiteetin riittävyys keskeytysten aikana pyritään varmistamaan ja käyttövarmuus säilyttämään hyvänä. Siirtorajoituksia aiheuttavien keskeytystarpeiden kartoitus käynnistyy jatkossa nykyistä aikaisemmin. Keskeytyksiä tarvitseva verkkoon liittyjä toimittaa seuraavan vuoden keskeytystarpeensa oman alueensa yhtiölle elokuun 1. päivään mennessä.

Verkkoon liittyjät ja kantaverkkoyhtiö tarkentavat suunnitelmia tarpeen mukaan syksyn kuluessa ennen lopullisen suunnitelman valmistumista joulukuun 1. päivään mennessä.

Käyttövarmuutta varmistetaan myös varautumalla kesän ja talven tehon riittävyyteen tekemällä niistä ennusteet sekä huolehtimalla pätöteho- ja loistehoreservien riittävyyden valvonnasta.

Taajuudenhallintaan tarkemmat parametrit

Taajuudenhallinnan ja reservien osalta suuntaviivoissa määritellään tarkemmin, miten kantaverkkoyhtiöiden tulee hoitaa taajuuden hallinta ja reservien käyttö yhteistoiminnassa muiden saman taajuusalueen kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Suuntaviivoissa määritellään myös raja-arvot taajuudelle ja sen ylläpitoon liittyville reserveille ja niiden parametreille. Nämä parametrit määrittelevät pohjoismaisen yhteiskäyttöverkon käyttövarmuustasoa ja myös sitä, kuinka suuri voimalaitos voidaan kytkeä verkkoon.

Pohjoismainen käytönsuunnittelutoimisto (RSC) Tanskaan 2017

EU:n suuntaviivat edellyttävät perustamaan alueelliset käytönsuunnittelutoimistot (RSC:t) varmistamaan yhteistoiminntaa. Uudet RSC:t tuottavat palvelua kantaverkkoyhtiöille, joilla säilyy edelleen vastuu käyttövarmuudesta ja tarvittavista toimenpiteistä valvomoissa.

Pohjoismaissa kantaverkkoyhtiöiden yhteinen käytönsuunnittelutoimisto perustetaan Kööpenhaminaan ja se aloittaa toimintansa vuoden 2017 lopulla. Pohjoismainen RSC tuottaa palvelua kantaverkkoyhtiöille seuraavilla tehtäväalueilla:

  • Yhteisen verkkomallin muodostaminen
  • Siirtokapasiteetin laskenta
  • Käyttövarmuusanalyysit
  • Keskeytysten ajoituksen suunnittelu
  • Tehon riittävyyden analysointi lyhyellä ja keskipitkällä aikajaksolla.