Maaliskuun puolivälissä pohjois­maisilla sähkömarkkinoilla olisi pitänyt olla kaikki hyvin. Talvikausi oli tuonut mukanaan pakkaset, mutta markkinat olivat reagoineet tähän hyvin. Fingrid oli vastikään informoinut, että tasasähköyhteyksien käytettävyys oli ollut maailman mittakaavassa huippuluokkaa. Tuoreet verkkovisiot olivat suunnanneet ajatukseni uusiin haasteisiin; Suomesta on tulossa vähitellen sähköenergian suhteen omavarainen. Kasvavan tuulivoimakapasiteetin ja Olkiluodon kolmannen yksikön myötä alamme Ruotsin tuonnin ohella viedä enenevissä määrin sähköä Keski-Ruotsiin.

Juha Hiekkala, markkinakehityspäällikkö, Fingrid.

On maanantaiaamu ja kantaverkkokeskuksesta soitetaan. Viikonlopun aikana naapurimaan kantaverkkoyhtiö, Svenska kraftnät (Svk), on alkanut rajoittaa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin. Oikeastaan vientimahdollisuus on toistaiseksi kokonaan poissa käytöstä. Mielessäni pilkahti muistijälki viime kesästä, kun Svk joutui rajoittamaan sähkön siirtoa Norjasta aikaansaaden samalla hämminkiä sähkömarkkinoilla – ei kai tämä nyt toistu Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla?

Asiakkaat alkavat ottaa yhteyttä, ja heidän äänestään kuuluu huoli. Rajoitus koetaan yhteisten eurooppalaisten periaatteiden vastaiseksi – eikö yhteiseurooppalaiseen säädäntöön voikaan luottaa? Asiakkaat korostavat ennakoitavuuden tärkeyttä ja haluavat ymmärtää miksi juuri Fenno-Skan-yhteyttä rajoitetaan. Mihin kantaverkkoyhtiöiden läpinäkyvyys ja ennakoitavuus on unohtunut? Luottamus markkinoihin ja ennakoitavuus ovat ensiarvoisia markkinatoimijoille, jotta investoinnit ilmastoneutraalin energiajärjestelmän saavuttamiseksi voivat toteutua. Markkinatoimijat odottavat, että he voivat luottaa alueelliseen infrastruktuuriin. Mitä Fingrid aikoo tehdä?

Tarve Fenno-Skan-yhteyden vientirajoituksille näyttää tulleen yllätyksenä myös naapurimaan kantaverkkoyhtiölle. Energiamurros tuntuu edenneen ennakoitua nopeammin, ja asioiden kokonaisvaikutusta ei ole osattu ennakoida. Vähitellen ymmärrys tilanteesta on tarkentunut. Haasteet vaikuttavat monenlaisilta, eikä mikään yksittäinen toimenpide näytä ratkaisevan tilannetta.

Tapahtui jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua. Toisaalta nyt on katsottava eteenpäin. Ärhentely naapurimaalle ei kuitenkaan kannata. Todellisia haasteita ei ärhentelemällä ratkaista. Sen sijaan on tärkeää, että tilanteen vaikutukset tunnetaan ja tunnustetaan. Ongelmien ratkaisemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Suomalaisten etu on auttaa Svk:ta ongelmien ratkaisussa. Lainsäädännön kiemuroita tulkinnevat kuitenkin ne, joille lainsäädännön noudattamisen valvonta kuuluu.

Markkinatoimijat ja yhteiskunta odottavat parempaa palvelua ja infrastruktuuria, johon voi luottaa. Kantaverkkoyhtiöiden avoimuus ja ­toimien ennakoitavuus edellyttäisi kulttuuri­muutosta. Siirtokapasiteetin laskentaan ja keskeytyssuunnitteluun eivät enää perinteiset keinot riitä. Perustettava yhteispohjoismainen käytön suunnitteluyhtiö Regional Coordination Center parantaa tilannetta ja lisää ennakoitavuutta. Loppujen lopuksi vastuu markkinoiden ja yhteiskunnan odotusten täyttämisestä on kuitenkin kullakin kantaverkkoyhtiöllä. Uutta itä-länsi-suuntaista siirtoyhteyttä Svk ei voi taikoa ratkaisuksi ennen vuosikymmen vaihdetta. Uskon, että kevyemmillä ja nopeammin toteutettavilla investoinneilla siirtokykyä voidaan palauttaa. Harvemmin realisoituvat verkon ylikuormitustilanteet voitaisiin poistaa vastakaupoin, jolloin kantaverkkoyhtiön ei tarvitsisi varautua kaikkiin mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin siirtokapasiteettia rajoittamalla. Myös tasasähköyhteyksien nopeiden tehonsäätö­ominaisuuksien hyödyntäminen voisi tarjota apua Ruotsin kantaverkon haasteisiin.

Juha Hiekkala
Markkinakehityspäällikkö
Fingrid

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *