Jäätyvä 2017 – Varautumista vakavaan häiriötilaan

Mitä, jos sähköt katkeaisivat pariksi viikoksi poikkeuksellisten sääolojen johdosta? Miten kävisi tiedonkulun, kun tavalliset yhteydenpitovälineet eivät toimisi? Mistä kansalaiset saisivat lämpöä ja vettä ja miten turvattaisiin polttoaineen jakelu? Nämä uhkakuvat mielessä toteutettiin mittava Jäätyvä-harjoitus Kuopiossa lokakuussa.

Jäätyvä 2017 -harjoituksessa kuviteltiin tilanne, jossa sääolot aiheuttavat kanta- ja jakeluverkkoihin sähkönjakelun poikkeuksellisen pitkäkestoisen häiriön. Häiriö lamauttaa yhteiskunnan perustoiminnot Pohjois-Savon alueella Savon Voima Verkon ja Kuopion Sähköverkon jakelualueilla. Kaiken kaikkiaan mukana harjoituksessa oli noin neljäsataa henkilöä.

Harjoitus toteutettiin pelialustan kaltaisen järjestelmän avulla. Organisaatiot osallistuivat peliin omista toimipaikoistaan käsin, kuten todellisessa tilanteessakin tapahtuisi. Tapahtumien kehitys alkoi jo edeltävällä viikolla, jolloin osanottajat saivat säätiedotteita ja muita tilanneilmoituksia.

Harjoitus pimensi koko maakunnan

Harjoitus huipentui 4.–5.10. intensiiviseen jaksoon, jossa kahden päivän aikana elettiin kahden viikon tapahtumat. Skenaariossa tällä ajanjaksolla sähköt olivat poikki isolla alueella Pohjois-Savossa. Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkinin mukaan alussa kokonaiskuvan saaminen on erittäin tärkeää.

– Tilanne, jossa tiedonkulku lakkaa ja sähköt pimenevät, on kriittinen vaihe. Silloin täytyy priorisoida korjaustöiden tärkeys nimenomaan yhteistyössä eri organisaatioiden välillä. Tämä on haasteellista, kun tavallisimmat yhteydenpitovälineet eivät toimi.

Virve-viranomaisradioverkko ja Krivat-palvelualusta kriittisen infrastruktuurin organisaatioille otettiin harjoituksessa testiin.
– On hyvä tietää, mitä tapahtuu, kun sähköverkot, matkapuhelinverkot ja sähköpostit eivät toimi. Näin laajasti ei tietääkseni ole aikaisemmin käytetty Virve- ja Krivat-järjestelmiä Kuopion alueella, totesi Kuopion Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Kari Väänänen.

Kollega, käyttöpäällikkö Simo Hyvärinen vahvisti, että viestiliikenne toimi yllättävänkin hyvin.
– Huomattiin käytännössä, että harkittu ja tarkoituksenmukainen viestintä on tärkeää. Turhaa liikennettä on vältettävä, ettei verkko mene tukkoon. Tähän tarvitaan hyvät pelisäännöt.

Kuopio ja siilinjärvi seurasivat, riittääkö varautuminen

Jäätyvä 2017 toimi myös Kuopion ja Siilinjärven kaupunkien varautumissuunnittelun koeponnistuksena. Kuopion kaupunki oli harjoituksessa vahvasti mukana; noin 120 kaupungin ja sen liikelaitosten työntekijää osallistui projektiin. Kaupunginjohtajan viransijainen Jarmo Pirhonen sanoi kantavansa huolta erityisesti kansalaisten varautumisen asteesta.

– Harjoitus on osoittanut, että yhteiskunta on valtavan sähköriippuvainen. Pohdituttaa, osaavatko asukkaat todella varautua pidempään katkokseen. Kunnollinen varautuminen tarkoittaa, että on riittävästi esimerkiksi polttopuuta, elintarvikkeita, vettä ja paristot radiota varten.

Myös Siilinjärven kunnan tekninen johtaja Ari Kainulainen mietti asukkaiden selviämistä.
– Harjoituksessa teimme evakuointisuunnitelmat, mutta ne koskevat vain huonokuntoisinta väestöä. Mitä tapahtuu suurelle massalle, omissa kodeissaan asuville ihmisille? Nykyaikaisissa kerrostaloissa ei ole korvaavia lämmitysjärjestelmiä.

Kuopion kaupungin turvallisuuspäällikkö Lauri Holappa sanoi, että harjoitus antoi hyviä vinkkejä kansalaisille viestimiseen.
– Lisäksi harjoitus opetti, että vastuuhenkilöiden rooleja ja tehtäviä täytyy vielä tarkentaa. Tulemme jatkamaan harjoituksia myös muun henkilökunnan osalta.

Valoa näkyvissä – sähköt palaavat

Kaatunut sähkötolppa saatiin pystyyn puolustusvoimien helikopterin avulla.

Torstaina harjoitusskenaarion synkin vaihe alkoi olla takana. Korjaustoimenpiteet oli saatu käyntiin. Puolustusvoimilta oltiin saatu helikoptereita apuun. Johtokeskuksessa katsottiin riemulla videokuvaa, jossa helikopteri nosti kaatuneen pylvään pystyyn. Todellisuudessa video oli kuvattu aikaisemmin harjoitustilanteessa.

Harjoituksessa ei fyysisesti liikutettu joukkoja eikä kalustoa, mutta pyyntöihin reagoitiin ja toimenpiteiden suorittamiseen käytettiin realistisesti arvioitu aika. Puolustusvoimilta Kuopion komentokeskuksessa oli paikalla kapteeni Mikko Suihkonen.

– Oli arvokasta päästä harjoittelemaan niiden toimijoiden kanssa, jotka tositilanteessakin olisivat mukana. Meidän osuutenamme ovat lähinnä virka-aputehtävät: liikenteenohjauksellisia tehtäviä, erilaisia kuljetuksia ja polttoaineen jakamista.

Harjoituksesta arvokasta tietoa

Harjoituksen teknisestä toiminnasta vastasi projektipäällikkö Harri Forsberg Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Hän oli yksi harvoista, jotka tiesivät tapahtumien kulun ennalta. Harjoituksen johtokeskuksesta käsin lähetettiin pelaajille ennalta suunnitellut syötteet, joihin heidän tuli reagoida organisaation suunnitelmien mukaisesti. Kuten tositilanteessakin, kaikki osapuolet eivät saaneet kaikkia viestejä.

– Vaikka nyt oli kyse harjoituksesta, oli tilanne jossain määrin todellisuutta vastaava. Alkuviikosta esimerkiksi annoimme tiedon lumitilanteesta. Kuten tositilanteessakin, organisaatiot yrittivät muodostaa tilannekuvaa käytettävissä olleilla, rajallisilla keinoilla.

– Kaikki harjoituksen aikainen viestiliikenne on tallentunut järjestelmään. Materiaali analysoidaan, ja sieltä saadaan varmasti paljon tietoa kehittämistarpeista, totesi Harri Forsberg jatkosuunnitelmista.

Välittömästi harjoituksen päätyttyä saatiin jo jonkinlainen näkemys tulevista painotuksista. Uusia kysymyksiäkin heräsi. Arto Pahkin pohti valtionhallinnon osuutta.
– On hieman epäselvää, millä tavoin saamme valtionhallinnosta apua tällaisessa tilanteessa, kun ei olla vielä ääritilanteessa. Kahden viikonkaan laaja alueellinen häiriö ei riitä poikkeustilaan. Tähän olisi hyvä saada pelisäännöt.

– Toinen tärkeä tehtävä on suunnitella, miten henkilöstöresurssit saadaan käyttöön erikoistilanteessa. Samat ihmiset eivät voi päivystää kovin pitkään, kun tehtävä vaatii jatkuvaa paikallaoloa.

Kaikki mukana olleet osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että organisaatioiden välisiä yhteistyövalmiuksia on parannettava. Tilanne ei ole toivoton, sillä paljon hyvääkin löydettiin.
– Harjoitus osoitti, että eri organisaatioissa osataan toimia kuten pitääkin. Olemme saaneet hyvää tietoa siitä, millä tavalla toimivaa yhteistyötä voidaan rakentaa, summasi Pahkin.

Harjoituksen ohjausryhmän puheenjohtaja Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta antoi kiitosta harjoitusalustana toimineelle järjestelmälle.
– Järjestelmä toimi erinomaisesti, vaikka liikenne oli vilkasta. Kaikkiaan tilanteen aikana lähetettiin pari tuhatta viestiä eri osapuolten välillä. •

 

Harjoituksessa testattiin kuutta osa-aluetta:

 

• vikojen korjaustyön resurssien ja kaluston riittävyys

• virka-avun käyttö

• kunnan johtoryhmän toiminta

• polttoaineen jakelun varmistaminen

• sähkön palautusjärjestyksen toteutus

• tiedottaminen

 

Eri organisaatioiden valmiutta ja yhteistoimintakykyä testaavan harjoituksen toteutuksesta vastasi Huoltovarmuusorganisaation voimatalouspooli. Osapuolina olivat Fingrid, Huoltovarmuuskeskus, Puolustusvoimat, Siilinjärven kunta, Kuopion kaupunki, Savon Voima Verkko, Kuopion Sähköverkko, Kuopion Vesi, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Yle, St1, Erillisverkot sekä useita muita viranomaisia ja yrityksiä.