Suomen energiantuotannon kehittyminen uusiutuvaksi ja vähäpäästöiseksi haastaa koko sähköjärjestelmämme.
Pääasiassa länsirannikolla ja pohjoisessa sijaitsevat tuulivoimalat tuottavat jatkuvasti suuremman osan sähköstä, kun taas kulutus keskittyy yhä vahvemmin Etelä-Suomeen.
Fingridillä on käynnissä mittava investointiohjelma, jonka myötä nykyinen kantaverkko käytännössä tuplataan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sähkönsiirron vahvistamiseksi Fingrid etsii myös muita keinoja.
Kesäkuussa 2024 Fingrid julkaisi ehdotuksensa kantaverkkomaksujen rakenteen nykyaikaistamiseksi. Ehdotuksia oli kolme: alueellinen liittymismaksu-uudistus, joustavan kantaverkkopalvelun käyttöönotto ja paikallisten joustavien liityntöjen käyttö myös pysyvinä ratkaisuina.
Kaikkien etujen mukaista
Toteutuessaan ehdotukset säästäisivät yhteiskunnan ja kuluttajan kustannuksia.
”Tavoitteena on lisätä kantaverkon kehittämisen ja käytön kustannustehokkuutta, mikä heijastuu esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn”, tiivistää Fingridin yhteiskuntasuhteiden erikoisasiantuntija Jori Sihvonen.
”Verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa sääntelee Energiaviraston määrittämä valvontamalli”, asiakaspäällikkö Laura Ihamäki muistuttaa.
Hän huomauttaa, että uudistus ei lisäisi Fingridin tuottoa, vaan tasapainottaisi verkon kehittämisen kustannuksia nykyistä enemmän aiheuttajaperusteisesti.
Liittymismaksu tehon perusteella
Kantaverkkoon liittyminen on Suomessa kansainvälisesti katsottuna edullista ja yhdenmukaista.
Fingrid suunnittelee kantaverkkomaksuihin uudistuksia parantaakseen liitettävyyttä ja kannustaakseen käyttämään sähköverkkoa tehokkaasti. Uudistukset myös vahvistaisivat sähkönkulutuksen alueellista tasapainoa, mikä helpottaisi siirtoverkon ruuhkaa.
Nykyinen kantaverkon liittymismaksu perustuu vain sähköjännitteeseen, eikä lainkaan liittyvän hankkeen tehoon tai sijaintiin. Aurinkovoimalan liittäminen 400 kilovoltin kantaverkkoon maksaa siis yhtä paljon kuin uuden ydinvoimalan liittäminen. Kulutushankkeen liityntä jo entuudestaan kuormitetussa Helsingissä on samanhintainen kuin länsirannikolla lukuisten tuulivoimaloiden läheisyydessä.
Asiakkaillemme tulee yhä enemmän liityntätarpeita.
”Asiakkaillemme tulee yhä enemmän liityntätarpeita. Jotta voisimme vastata niihin tehokkaasti, pitäisi kantaverkossa ottaa käyttöön samankaltainen tehoon perustuva liittymismaksu kuin jakeluverkoissa on jo käytössä”, Ihamäki toteaa.
”Kantaverkon nykyiset liittymismaksut kattavat vain keskimääräiset suorat liitynnän rakennuskustannukset. Kantaverkon vahvistukset jäävät kaikkien verkonkäyttäjien kontolle”, Sihvonen lisää.
Liittymismaksu-uudistuksen yksi tavoitteista on kohdistaa tehoon perustuva liittymismaksu niille asiakkaille, jotka liittyessään aiheuttavat investointipainetta ja kustannuksia kantaverkon vahvistamiselle. Uudistus kohdentaisi verkon vahvistamisen kustannuksia enemmän niiden aiheuttajalle ja hillitsisi kantaverkon vahvistustarpeita edistämällä tuotannon ja kulutuksen sijoittumista lähelle toisiaan.
Uusi edullisempi palvelutaso
Sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon kasvu lisää vaihteluita kantaverkon sähkönsiirtomäärissä. Kasvavat siirtohuiput rajoittavat Fingridin mahdollisuutta tarjota kantaverkosta uusia liittymiä.
Joustavassa kantaverkkopalvelussa asiakas voisi valita haluamansa sähkönsiirron palvelutason, ja siirtomaksu määräytyisi tämän perusteella. Käytännössä nykyisen palvelutason rinnalle tuotaisiin uusi, edullisempi palvelutaso. Siinä asiakas sitoutuisi joustamaan kulutuksestaan kantaverkon siirtohuippujen aikaan. Näin vältyttäisiin verkonvahvistusinvestoinneilta, joihin täytyy turvautua vain harvoin esiintyvien siirtohuippujen aikana.
Joustositoumus vikatilanteen varalle
Fingrid haluaisi myös mahdollisuuden hyödyntää joustavia liittymiä pysyvinäkin ratkaisuina.
Asiakas esimerkiksi sitoutuisi rajoittamaan sähköntuotantoaan tai -käyttöään harvinaisen muuntajavian aikana. Tällöin Fingrid säästäisi investoinnin ylimääräiseen muuntajaan.
Ratkaisu mahdollistuu sähkömarkkinalain muutoksen myötä. Sen käytettävyys jää näillä näkymin kuitenkin heikoksi, sillä Energiavirasto voi milloin tahansa peruuttaa joustavan sopimuksen. Mahdollisuus toimia näin muodostaa merkittä-
vän riskin niin verkkoyhtiölle kuin asiakkaalle.
