Kantaverkko
Nopea taajuusreservi reagoi pieneen inertiaan
Nopea taajuusreservi FFR (Fast Frequency Reserve) on keväällä 2020 käyttöön tuleva pohjoismainen reservituote.
13.9.2019
Nopea taajuusreservi FFR (Fast Frequency Reserve) on keväällä 2020 käyttöön tuleva pohjoismainen reservituote.
Fingrid osallistui viime heinäkuussa ensimmäistä kertaa SuomiAreenaan.
Fingridin käytönsuunnitteluyksikössä tuotetaan jatkuvasti sähkönkulutus-, tuotanto- ja siirtoennusteita sähköjärjestelmän tueksi. Sääriippuvaisen tuotannon eli aurinko- ja tuulivoimalla tuotetun energian lisääntyessä myös ennusteiden merkitys korostuu.
Verkkosuunnittelu vaatii kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä. Keskeinen työkalu tässä työssä on Euroopan 10-vuotinen verkon suunnitelma TYNDP, joka laaditaan joka toinen vuosi eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n toimesta.
Sähköntuotannon häiriöihin on Suomessa varauduttu 1 300 megawatin suuruisella varavoimalla. Fingrid vastaa varavoimalaitosten toimintavarmuudesta kaikilla kymmenellä omalla laitoksellaan ja seitsemällä vuokralaitoksella. Varavoima on koko ajan valmiudessa, vaikka häiriötilanteita on vuosittain vain muutama, ja täyttä tehomäärää on tarvittu erittäin harvoin.
Salaatin viljelyyn erikoistunut Oksasen Puutarha Turun pohjoispuolella on parin vuoden ajan ollut liittyneenä pohjoismaiseen taajuusohjattuun häiriöreserviin ja kysyntäjoustoon. Häiriöreserviin osallistuminen vie sovitusti valot kasvihuoneesta muutaman kerran vuodessa, ja tuo tullessaan tuloja tilille.
Fingridin verkkokarttaan on lisätty tietoa ympäristökohteista, jotka tulee ottaa huomioon voimajohdon suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.
Maa- ja merituulivoimaa liitetään kasvavissa määrin Suomen sähköjärjestelmään. Tuulivoiman rakentaminen on nopeaa, ja se tuottaa energiaa ilman polttoainetta. Fingrid varmistaa yhdessä asiakkaan kanssa, että liittyminen kantaverkkoon sujuu vaikeuksitta.
Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mielestä hallitusohjelma mahdollistaa Suomen nousun puhtaan ja kustannustehokkaan sähköjärjestelmän edelläkävijämaaksi. Hiilineutraalista Suomesta sanansa sanovat myös uusi elinkeinoministeri Katri Kulmuni, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Riku Huttunen sekä Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Minna Haapala.
90 vuoden ajan Suomen kantaverkko on kasvanut ja vahvistunut, mutta myös kehittynyt voimakkaasti. Uudet innovaatiot ovat parantaneet suuresti sekä siirtokykyä että käyttövarmuutta. Varsinkin viime vuosikymmeninä kehittynyt teknologia ja modernit menetelmät ovat tuoneet merkittävää hyötyä koko kansantaloudelle sekä sujuvoittaneet toimintaa monin tavoin.